STING: Sacred Love

Viime vuosien väkivaltaisuudet ovat saaneet Stingin tarkastelemaan rakkauden ja uskonnon olemuksia. "Rakkaus on räjähdys, maailman tuli ja vihainen tähti", selvästi hirmutekojen ja ehkä myös kansistylistin vanhentama mies laulaa vaikuttavalla avausraidalla Inside ja toteaa nimilaulussa naiselleen: "olet minun uskontoni ja kirkkoni".

Uutuus ei kuitenkaan ole synkkää yksinpuhelua tai korkealentoista filosofointia, vaan aivan Stingin näköistä jälkeä. Maailmanpoliittisten räjähdyspisteiden vaikutukset teksteihin ovat enemmänkin metaforisia kuin alleviivaavia ja kautta linjan tekijä yhdistelee tuttuun tapaansa elementtejä eri musiikkityyleistä. Send Your Lovella kuullaan flamencokitaraa, jonka lomaan koskettimet sahaavat pohjoisafrikkalaismaista riffiä. Syvemmän sielukkuuden syleilyyn Sting sukeltaa soul-sisko Mary J. Bligen myötävaikutuksella raidalla Whenever I Say Your Name, jolla uusdiiva liki varastaa shown. Kahdesta näkökulmasta tarkastellussa erokertomuksessa Never Coming Home Sting purkaa sanaryöpyn hengästyttävällä vauhdilla suustaan, kunnes jazz-pianosoolo saattaa kappaleen hautaansa, tyylillä, ei nilkuttaen.

Sting on tuottanut levyn luottomiehekseen nousseen keyboard-velho Kipperin kanssa. Miehet ovat löytäneet, jos eivät yhteistä säveltä, niin ainakin keinon välittää, vai pitäisikö sanoa markkinoida, Stingin musiikki laajalle kohderyhmälle. Etnosävyjä syleilevät kikkailut ovat tavallaan trendikkäitä, mutta eivät tunnu vastenmielisiltä vanhemmallekaan korvalle, samoin kuin muutamat pakolliset balladit.