Ensi vuonna Broadwaylle kirjoittamaansa musikaaliin tehdyistä ja omista nuoruusmuistoista kumpuavista lauluista koostuva The Last Ship on Stingin ensimmäinen uutta materiaalia sisältävä albumi sitten Sacred Loven (2003).
Newcastlessa varttuneena telakkateollisuus, merenkäynti ja niiden myötä kehittynyt yhteisöllisyys ovat ihmissuhteiden ohella olleet niitä voimia, joiden varaan The Last Ship on rakennettu. Levyn nostalgisuutta ajatellen onkin luontevaa, että musiikki sykkii rockin sijasta vanhasta Albionista kumpuavaa folkia. Siellä täällä Sting toki vilauttaa myös jatsia, mutta vuosisataisten jigien pyörteet pitävät kokonaisuuden umpienglantilaisena.
The Last Ship ei juurikaan sisällä ehdottomia hittibiisejä, mutta vanhastaan tutuimmalta kuulostava And Yet päässee kepeydellään lähimmäksi. Language Of Birdsin tekstissä Sting viittaa menneisyyteensä ja mielestään kylmän vastaanoton saaneeseen The Soul Cages -albumiin (1991), jota voi pitää The Last Shipin sukulaislevynä.
Odotetun vakuuttavan bändinsä lisäksi Stingin erikoisvieraina on tällä kertaa koillisenglantilaista folkmuusikkokuntaa edustavan The Unthanks -yhtyeen Becky Unthank ja Auf Wiedersehen Pet -tv-sarjan Oz eli näyttelijä-laulaja Jimmy Nail. Edellinen duetoi kauniisti Stingin kanssa So To Speakillä, mutta jälkimmäisen osuudessa What Have We Got? -biisillä ei ole enempää kehumista kuin albumin turhimmassa rallissa itsessään.
