STONEGARD: From Dusk Till Doom

Arvio julkaistu Soundissa 10/2006.
Kirjoittanut: Nalle Österman.
Norjalainen Stonegard nousi pinnalle viimevuotisella Arrows-debyyttialbumillaan - yhtäkkiä yhtyeen nimi oli ainakin Helsingissä useiden huulilla. Harmitti kuunnella suitsutusta, sillä jo tuolloin ihmettelin, mikä yhtyeen musiikissa viehätti. Eikä From Dusk Till Doom tuo asiaan muutosta.

Arvio

STONEGARD
From Dusk Till Doom
Bells Go Clang

Norjalainen Stonegard nousi pinnalle viimevuotisella Arrows-debyyttialbumillaan – yhtäkkiä yhtyeen nimi oli ainakin Helsingissä useiden huulilla. Harmitti kuunnella suitsutusta, sillä jo tuolloin ihmettelin, mikä yhtyeen musiikissa viehätti. Eikä From Dusk Till Doom tuo asiaan muutosta.

Tyylillisesti Stonegardin musiikissa ei ole mitään vikaa, sillä paperilla Testamentin thrashin ja Alice In Chainsin grungen risteytys saattaa näyttää hyvinkin toimivalta. Mutta kun ei lähde, niin ei lähde. Eikä ole vaikeaa perustella miksi, kun Stonegardin kappaleen peruskaava näyttää tältä: otetaan kasa typeriä riffejä, höystetään niitä kokonaisuuteen sopimattomilla rumpukompeilla, herkistellään hetki kasvottomalla grungella ja kruunataan koko kakku tunteikkaalla laulusuorituksella. Tunteikas laulusuoritus tarkoittaa sitä, että Chris Cornellia mukaillen lauletaan nuotin vierestä. Yhtäkkiä tajuan: Stonegard on Norjan Waltari!

Eihän Stonegard täysin toivoton tapaus ole: esimerkiksi Blade on hyvinkin toimiva kappale, kun yhtye hieman rauhoittelee ja tasapainottaa ilmaisuaan. Kun muu materiaali on mitä on, ei yleisarvosana nouse tämän korkeammaksi.

Lisää luettavaa