Ei Suikkareiden uutukaisesta voi nyt minään vuoden comebackina puhua, mutta erittäin yllättävää oli Mike Muirin isännöimänä näinkin energisesti juurilleen palaavan levyyn vielä törmätä.
Mäikkäämisestä vastaavan Cyco-Micon lisäksi varsinaiset soittajat edustavat nuorempia vereksiä voimia ja sen kuulee, sillä parin edeltävän ST-levyn – joista viimeisimmän ilmestymisestä taitaa siitäkin olla jo viitisen vuotta – väsyneestä laahauksesta ei ole tietoakaan, kun tämän hieman Pennywise -tyylisen vauhtipunkin koukut tempaavat mukaansa. Lisäksi mukana on muutama nasevan hiphopillisesti funkkaava venkoilu ja levyn päättävä maltillisempi Heaven vertautuu Lights, Camera, Revolution -levynsä parhaimpiin rock-viisuihin.
Kun Muirin äänestä ei vanhoja maneereita kuule hakemallakaan, niin ei tätä oikein Suicidal -levyksi miellä. Mutta mitäs siitä, kun ote pitää ja homma toimii naiiveista sanoituksista huolimatta raikkaan railakkaasti.
SUICIDAL TENDENCIES: Freedumb
Arvio julkaistu Soundissa 08/1999.
Kirjoittanut: Volle Pylkkänen.
Arvio
SUICIDAL TENDENCIES
Freedumb
Nuclear Blast
Freedumb
Nuclear Blast