SUPERSUCKERS: The Evil Powers Of Rock´n´Roll

Arvio julkaistu Soundissa 01-02/2000.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Jaaha, Ameriikan punaniskapunkkareiden country-innostus jäi näköjään vain Must´ve Been High -levyn mittaiseksi, sillä lupaavasti nimetty The Evil Powers Of Rock´n´Roll on jälleen 'Suckerseille ominaista rawk´n´rollia.

Arvio

SUPERSUCKERS
The Evil Powers Of Rock´n´Roll
Koch

Jaaha, Ameriikan punaniskapunkkareiden country-innostus jäi näköjään vain Must´ve Been High -levyn mittaiseksi, sillä lupaavasti nimetty The Evil Powers Of Rock´n´Roll on jälleen 'Suckerseille ominaista rawk´n´rollia.
Bändi jatkaa koko lailla siitä mihin vielä Sub Popille tehty Sacrilicious jäi: rivakkaa punk rockia kitarat kovalla ja koukut kohdallaan. Albumin avaavan nimiraidan "be big and bold/never get old"-teema sopii orkesterille kuin bootsit basisti-laulaja Eddie Spaghettin jalkaan. Biisiaihioita hallitsevat tietysti rock´n´roll-elämä, petolliset naiset ja kaukokaipuu syvään etelään. Ja vaikka orkesteri oikeasti kunnioittaa etelävaltioiden lippua yhtä paljon kuin eläinoikeuksia pihvilautasensa ääressä, kuulostaa levy silti uskottavalta, jossain määrin haikealta ja aivan perkeleellisen mainiolta! I Want The Drugsilla Supersuckers todella räyhää siihen malliin, että sekoittavia on saatava ja Going Back To Tucsonissa voi kuulla kuinka Eddien silmäkulmasta tirahtaa kyynel kotia lähestyttäessä. Yhtään hutia ei ole kolmeentoista laukaukseen mahtunut, joten The Evil Powersia uskaltaa suositella muuhunkin kuin viskinhuuruisten pokeri-iltojen soundtrackiksi.
Kyllä tämänkin jälkeen kelpaa Eddien, Thunderin, Rontrosen ja Dancing Eaglen pitää stetsonit uljaasti tanassa. 

Lisää luettavaa