Syntyykö kolmannen asteen yhteys? Siinai tähyää saksalaisen retrofuturismin suuntaan

Siinai
Sykli
Svart

Kauan sitten tällaista musiikkia olisi kutsuttu futuristiseksi. Nyt Siinain ehyt rakennelma vie ajatukset perinnemusiikkiin. Nyt Mississippin tai Karjalan sijaan myyttisenä alkukotina häämöttää Saksa ja sikäläisten 1960-70-luvun teknologiautopioiden musiikilliset variaatiot. Jylhä konseptiotsikointi on myös synkassa teutonisen hengenperinnön kanssa. Sykli. Kiertokulku. Elämä. Musiikki. Jawohl!

Risto Joensuun perustama Siinai on osoittanut sekä omilla julkaisuillaan että Moonface-yhteistöillä hallitsevansa massiivisen kuuloisen jumitusmusiikin. Sykli säilyttää yhtyeen asemat, muttei laajenna sen henkistyylillistä reviiriä suuntaan eikä toiseen. Harvoin näin hyvän kuuloinen levy jättää tyytymättömyyden jälkipoltteen. Temppeli-kappaleen maukkaasta synakudokseta alkava hypnoosi soi todella komeasti. Matkan keskivaiheilla Ananda on poikkeuksellisen jytisevä kraut-numero. Kaiken päättävä Europa avaa luukut mahtavasti särisevällä kitarapilvelle, joka taipuu naivistiseksi universaalihymnimelodiaksi.

Nouseeko nyrkki tuuletukseen? Syntyykö kolmannen asteen yhteys? Ei aivan. Siinain transsiteemojen sykli pysyttelee tiukasti tutussa ja jo läpikotaisin kartoitetussa maastossa.