Maailma on muuttunut sangen paljon vuodesta 2000. Tuolloin australialainen The Avalanches julkaisi järisyttävän ensimmäisen albuminsa Since I Left You, jonka tuhansista sampleista kootut kappaleet osoittivat, että muiden tuottamia ääniä lainaamalla pystyy luomaan omaperäistä musiikkia. Tai että ainakin lahjakkaimmat artistit pystyvät.
Kuudessatoista vuodessa musiikillisten vallankumousten määrä on traagisesti tyrehtynyt, ja ennen The Avalanchesin kakkosalbumin julkaisua leijuikin pelko siitä, onko yhtyeen säveltaide yhä tuoretta ja innostavaa, varsinkin kun levyn ensimmäinen single, lupsakka Frankie Sinatra, kuulosti enemmän Gorillazilta kuin tulevaisuudelta.
Vaan onhan se taika vielä tallella! Wildflower on nimensä mukainen: iloinen, villi ja värikäs. Tyylipuhdas konseptialbumi, joka kulkee alun urbaaneista hiphop-biiteistä disneymäisiin unimaisemiin, jonnekin missä on täysin loogista törmätä Queens Of The Stone Ageen, 60-luvun mainosparodiaan ja Streetwise-dokumentin dialogiin – tai yhdistää Jerry Lewisin huumorialbumin parhaita hetkiä lapsikuoron tulkitsemaan Beatlesiin.
Tunnin mittaisen albumin loppuvaiheilla pää alkaa olla niin täynnä KAIKKEA, ettei enää tiedä, haluaako pois kyydistä vai jäädä ikuisesti matkalle.
