Levyn nimi on rehvakas, mutta ei vailla katetta. Antti Takalo on kotikaupungissaan Kouvolassa tunnettu lauluntekijä, jonka omakustannealbumit ovat pysyneet pienen piirin salaisuutena. Vuosien 2013-15 julkaisuista on koottu tämä kokoelma, joka kasettijulkaisun jälkeen ilmestyi nyt myös vinyylinä.
A. Takalo Takavaloineen näyttäytyy yhtaikaa mystisenä sekä arkisena trubaduurina, jonka suurin sankaruus on saada popmusiikin teko kuulostamaan äärimmäisen helpolta. Kappaleiden viehätys ei perustu yllättäviin elementteihin tai nerokkaisiin sovituskommervenkkeihin, vaan siihen kuinka yksinkertaiset asiat saadaan kuulostamaan uusilta ja omaan suuhun sopivilta. Bändisoitosta huolimatta Takalon ote materiaaliinsa on laulelmallinen, biisien melodinen ajattomuus ei viittaisi siihen, että artisti tunnetaan parhaiten punk- ja muissa vaihtoehtopiireissä.
Takalon konstailemattomuus on sukua Gösta Sundqvistin metodeille. Kappale ei toimiakseen tarvitse ympärilleen paljon mitään jos melodia kantaa.
Tämä kaikki olisi merkityksetöntä, ellei levy olisi todellakin kuin hittikokoelma. Sen ehdoton timantti on Kaksi tietä, joka on niin hauras ja herkkä, että tekee mieli googlata heikkopäisenä, onko Kasevalla tosiaan jotain kauan kadoksissa ollutta levyttämätöntä materiaalia.
