Foo Fightersin rumpali Taylor Hawkins palaa neljän vuoden tauon jälkeen keulakuvan hommiin. The Coattail Riders -ryhmän kanssa äänitetty Red Light Fever on bändin esikoislevyä mietitympi ja tuotetumpi kokonaisuus.
Levyn kansista tulee vahvasti mieleen Eagles, mutta musiikillinen sisältö edustaa brittiläisempää 1970-lukua. Muutama biisi voisi toki olla Foo Fightersin repertuaarista ja Way Down hämmentää kuulostamalla siltä kuin bändi olisi kokenut pakottavaa tarvetta vastineen levyttämiseen Queens Of The Stone Agen No One Knows -kappaleelle, mutta vähintään yhtä suureen rooliin nousevat esimerkiksi Queen-vaikutteet, eivätkä ainoastaan Brian Mayn ja Roger Taylorin vierailujen johdosta. Toisaalta Red Light Feveriä kuunnellessa mielikuvat pääsevät liitelemään Grand Canyonin maisemissa sateisen Lontoon sijaan.
Albumi sisältää biisejä laajalta skaalalta, mutta kuulostaa ehjältä ja mukavan rennolta. Ykköslaadun materiaalia Hawkins ei ole onnistunut säveltämään, mutta muodollisesti pätevän tuotoksen ainakin.