THE HEARING: Adrian

THE HEARING
Adrian
Solina

Nyt ei naurata. Pintandwefallista aikanaan tutuksi tullut Ringa Manner on toisella sooloalbumillaan sukeltanut yhä syvemmälle elektronisen melankolian maailmaan – ja tehnyt uransa parhaan levyn.

The Hearingin keikoilla Manner vastaa yksin kaikesta äänestä rytmejä, harmonioita ja synataustoja rakentamalla, mikä kuului hänen Dorian-debyytillään. Adrian on monipuolisempi, tuotetumpi ja äänellisesti harkitummin tehty kokonaisuus. Vähäeleisen surumielisesti starttaava albumi yltyy hetkittäin jopa apokalyptiseksi industrial-oopperaksi. Vastapainona on Backwardsin ja Faintin kaltaisia popbiisejä, joita voisi kutsua kepeiksi, elleivät ne olisi niin pohjattoman surumielisiä. Varsinaisia hittibiisejä ei tällä levyllä ole – eikä liene tarkoituskaan.

Mannerilla on kaunis ja tunnistettava lauluääni, jota hän käyttää taitavasti myös instrumenttina. Adrianin lauluja ei ole kuitenkaan tukittu ylipaisuvilla harmonioilla, mikä vaivasi ajoittain hänen aikaisempia soolobiisejään. Mannerista on myös kuoriutunut poikkeuksellisen hyvä tulkitsija. ”Fuck this all / fuck everything”, hän laulaa albumin avaavassa Straight Teethissä ja kuulostaa siltä kuin tarkoittaisi jokaista sanaa.