TOM MCRAE: Tom McRae

Arvio julkaistu Soundissa 02/2001.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Tom McRaessa on ainesta Britannian Elliott Smithiksi. McRaen esikoislevyn kansissa käytetty fonttikin on sama kuin Smithin either/or -albumilla.

Arvio

TOM MCRAE
Tom McRae
db Records

Tom McRaessa on ainesta Britannian Elliott Smithiksi. McRaen esikoislevyn kansissa käytetty fonttikin on sama kuin Smithin either/or -albumilla. Musiikillisesti 27-vuotias laulaja-lauluntekijä on vielä vaiheessa, jossa studioon ei raahata rock-bändiä ja nimekkäitä tuottajia, miksaajia ja muita, vaan levytetään ne kaikkein henkilökohtaisimmat laulut mahdollisimman pienesti ja vahvasti.
Tom McRaen lauluista tihkuu aito tunnustuksellisuus. Paikoin varsin koleiksi kääntyvien kappaleiden tekstit sisältävät muun muassa kostofantasioita entisiä tyttöystäviä kohtaan. Esimerkiksi The Boy With The Bubblegumin "If songs could kill/this one's for you" -rivit ja Bloodlessin "So tell me again/what am I feeling" -vaatimus kouraisevat sisältä aika kipeästi, mutta toisaalta Untitled tuntuu oikeasti toiveikkaalta laululta. Tarpeen tullen McRaen ääni yltää korkealle falsettiin, mutta usein intensiteetti syntyy liki toteavalla sävyllä. Pariin biisin tuovat väriä etäisesti esimerkiksi Radioheadin Kid A:n äänimaailmasta muistuttavat avaruuteen katoavat hälyefektit. Säästeliäät jousisovitukset saavat pastoraalin Language Of Foolsin alun kuulostamaan kuin pyörävajassa äänitetyltä kamarimusiikilta.
Tom McRae ei ole turvautunut mystiikkaan tai kompromisseihin, vaan hänen lauluistaan välittyy ällistyttävä selkeys ja puhtaus. Kuinka paljon vilpittömämmältä ja koskettavammalta tämä levy kuulostaakaan kuin esimerkiksi keskinkertaisuudella megamyyneet Coldplay ja David Gray. Seuraavan albumin jälkeen Tom McRae on tähti. 

Lisää luettavaa