Triona pelaavan Torpedon ura on edennyt kolmanteen albumiin. Omanlaistaan hardrockia soittava yhtye on sikäli harvinainen tapaus, että sen biiseissä ei eletä koko aikaa 70- ja 80-lukujen muistoissa. Vaikka Rajamailla-albumilla vierailevan HIMin Emerson Burtonin urut muistuttavatkin Onnenkuori-biisillä Deep Purplesta, niin Torpedo liikkuu pikemminkin suomirockin lähituntumassa.
Rajamailla täyttyy selkeistä kappaleista, joissa kitaristi-laulaja Aki Tryggin tekstit jäävät sivurooliin. Kun lyriikat vaikuttavat lähes välttämättömältä pahalta, niin Tryggin vähemmän persoonallinen ääni on omiaan lujittamaan Torpedon yhteyttä ylikansoitettuun suomenkieliseen standardirockiin. Vaikutelmaa ei hälvennä myöskään LAB-yhtyeen Pekka ”Splendid” Laineen tuotanto.
Kaiken kaikkiaan Torpedon rockilta jää kaipaamaan enemmän voimaa, terävyyttä ja täsmällisempää suuntaa. Hiljaisuuden jälkeen Verneri Pohjolan trumpetin koristamaan otsikkoraitaan levynsä päättävä on nyt aivan liiaksi rajamailla.