TORPEDO: Polttonestettä

Tämä levy määrittelee tyylinsä itse. Läpinäkyvän muovikotelon sivusta kun kurkistaa, voi nähdä tekstin 'dänkä dänkä', joka kuvaa levyä täydellisesti. Tämä on niin peruskamaa kuin mahdollista. Levy alkaa kuvaavasti auton äänellä, sillä autostereo siinä karvanoppien alla on osuvin paikka tämän levyn kuunteluun. Polttonestettä luikahtaa takakontin jukeboxissa sujuvasti siihen Guitar Slingersin ja Popedan väliin. Aivan noin huonosti ei Torpedolla asiat kuitenkaan ole, sillä melkein yhtä hyvin tämä levy voi löytyä vaikka Tehosekoittimen ja Peer Güntin välistä. Polttonestettä on kolmen miehen junttaamaa boogierockia. Hyväntuulista riffittelyä noin kolmen minuutin annoksina. Soitto kulkee erittäin mallikkaasti, ja onneksi peruskaavastakin poiketaan edes muutaman kerran.
"Lontoo, Heinola, Hollywood/ se on sama meininki mut eri leveli", laulaja-kitaristi A.J. Tryggin sanoitukset ovat oma lukunsa. "Tuo sä sun body, niin mä tuon viinit", hän laulaa mainiossa hittibiisissä Sä oot superi levyn tyyliin täydellisesti istuvalla slangilla. Tekstit ovat yhtä röyhkeitä kuin bändin itsevarmasti jyräävät riffit. Rokkiin tietenkin kuuluu tietynlainen junttius, mutta tässä mennään välillä turhankin pitkälle. Kun Trygg laulaa "mut älä vikise" vinkaisten lauseen viimeisen tavun, on se junttiutta äärimmilleen vietynä.
Levyn avaava nimibiisi ja Sä oot superi ovat lajissaan mainioita runttauksia, mutta ei tätä levyllistä kuuntele millään. Suomesta epäilemättä löytyy tälle paljonkin faneja, mutta minun soittimeeni levy ei enää palaa.