Tällä kahden Depeche Modea perustamassa olleen legendan yhteisellä projektilla ei ole juuri mitään tekemistä 1980-luvun kanssa. Vince Clarke ja Martin Gore ovat tehneet levyllisen tanssimusaa. Voisi jopa sanoa, että teknoa.
Kuten kuvitella saattaa, Ssss soi todella komeasti. Kun introäänivallin jälkeen biitti lähtee 38 sekunnin kohdalla rullaamaan, tietää että tässä operoidaan yhtä detaljiorientoituneella tasolla kuin Kraftwerkin levyillä. Biisit eivät tietenkään ole yhtä nerokkaita.
Gore ja Clarke ovat pitäneet koukkukynänsä kiitettävästi piilossa ja keskittyneet tiukkojen rytmikudelmien tekemiseen. Parhaimmillaan ne toimivatkin oikein komeasti. Esimerkiksi Spock on hienolla tavalla tajuntaan vaivihkaa hiipivä, upottava möhkäle. Myös Recycle vetoaa voodoo-tunnelmallaan.
Välillä taas mennään piipitysmetsään. Aftermaths tasapainoilee ikävästi tylsyyden ja outouden välillä.
Levy on voittopuolisesti hyvä, mutta muutama huti on joukkoon eksynyt. Enkä oikein tiedä, onko tällaista 12”-tavaraa mielekästä julkaista täyspitkämuodossa. Silti levy on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos vaikka vain esimerkkinä hienoista käsityötaidoista.