Tämän arvion kirjoittajalla on lähes neuroottisen vihamielinen suhtautuminen ska-musiikkiin. Onneksi Voimaryhmän mahdottoman mainiota albumia kuunnellessa käy ilmi, että syy ei ole tyylilajissa itsessään, vaan epäonnisissa kohtaamisissa musiikin vähemmän edustavien artistien kanssa. Nykyaikainen ska voi siis olla vilpitöntä ja epäaidoista perinteiden noudattamisen kaavoista vapaata hauskanpitoa. Niin kuin Voimaryhmä levyn nimessäänkin ilmoittaa, Straight Outta Tampere on syntynyt täkäläisistä lähtökohdista, vaikka musiikin juuret ovatkin kotoisin tuhansia kilometrejä lännempää.
Voimaryhmällä on ollut aikaa jalostaa musiikistaan itsensä näköistä, sillä aikansa julkaisijaa etsittyään ryhmän ensialbumi ilmestyy omalla yhtiöllä. Kappaleista Rudi lentää on julkaistu Sue-lehden kokoelmalla jo neljä vuotta sitten ja sen jälkeen soundiin on tullut aimo annos lisää irtonaisuutta. Mukaan ei ole tarvinnut ympätä ulkopuolisia vaikutteita, mutta silti tyyliä tuntematonkin pystyy eläytymään nykivään rytmiin ja monet hip hop -höpöttäjätkin statistin osaan alistavan verbaalitulvan lennokkuuteen. Albumilla vieraileva Palefacekin on tyytynyt vain skrätsäämään sekaan muutamat fiftarirock-samplet.
Blaster Masterin ohella valtakunnan ska-valtikasta kilpailevan Voimaryhmän valtti on sen hauska lähestymistapa. Sosiaalisia epäkohtia ei oteta käsittelyyn niiden ratkaisemiseksi, vaan niistä puristetaan esiin tarvittaessa komediallisiakin elementtejä. Konstaapeli Rantalan vastatyöntö on jo pikkuklassikoksi kohonnut tositarina tamperelaispoliisin sankaruudesta Mustavihreiden päivien mellakoissa. Sun täytyy taistella on urbaani selviytymishymni vailla korniuksia ja Mä en halunnu näihin juhliin pistää nykymenon nippuun sana-akrobatian voimalla. Mystisesti nimetyt instrumentaalit (Hämeenkadun Merita ja Kyttälä by night) viehättävät jo yksin pitelemättömällä asenteellaan. Hengähdystaukoja ei suoda: läpi levyn tempo on miltei maksimissa.
