Soundista 6/26 löytyy myös Rufus Wainwrightin kuulumisia. Näin Pride-kuukauden kunniaksi mainittakoon, että Catharina Herlinin toimittamassa haastattelussa kuullaan avoimesti homoseksuaalin Wainwrightin mietteitä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista nykymaailmassa. Paremminkin voisi mennä, mutta toivonpilkahduksia on, voisi Wainwrightin ajatukset summata. Toisaalla haastattelussa laulaja-lauluntekijä kertoo myös arvostavansa kovasti suomalaisia muusikkosuuruuksia. Lue katkelma pidemmästä jutusta alempaa, loput löytyvät printin puolelta.
Lue myös: Soundi 6/26: Eppu Normaali, Tarja Turunen, Scorpions, Joku Iiris, Lordi, Rufus Wainwright…
Wainwright on puhunut homoseksuaalisuudestaan avoimesti läpi musiikkiuransa. Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen oli paljon toiveikkaampi kuin nykyisin.
– Joudumme taas taistelemaan oikeuksiemme puolesta ja suojelemaan itseämme. Jokin siinä muistuttaa minua AIDS-epidemiasta, joka oli tietysti hirveää ja traagista minulle ja lukuisille muille. Mutta se oli myös siinä mielessä uskomattoman kaunista aikaa, että ihmisten piti tulla yhteen ja pitää huolta toisistaan.
Nykyhetkessä on Wainwrightin mielestä paljon samaa. Ajat ovat pelottavat, mutta samalla ne tarjoavat ihmisille mahdollisuuden yhdistyä.
– Meidän täytyy keksiä ihmisyys uudestaan, ja se on hyvä asia.
Kesällä Wainwright lähtee soolokiertueelle. Helsingin juhlaviikoilla hänen soolokonserttinsa nähdään pari päivää Dream Requiemin jälkeen, 20. elokuuta Huvilassa.
– Tulen trubaduurien perheestä. Vanhempani ja siskoni ovat laulajia. Kuvioon kuuluu, että osaamme mennä yksin huoneeseen, tehdä ihmiset iloisiksi ja tulla ulos rahan kanssa, Wainwright nauraa.
Wainwright paljastaa olevansa valtava Sibelius-fanaatikko ja ihailevansa Karita Mattilaa, joka lauloi naispääroolin hänen Hadrian-oopperassaan.
– Työskentely Karita Mattilan kanssa oli kuin oopperaunelman toteutuminen. Hänen esityksensä muuttivat elämäni.