Eric Clapton: musiikin tekeminen on kuin rakentaisi palapeliä, joka ei koskaan valmistu – Kitaristi muistaa kuitenkin illan, jolloin kaikki palaset olivat paikallaan

Pitkän uran tehnyt kitaristisuuruus muistaa yhä hetken, jolloin hän on ollut kaikkein tyytyväisimmillään.

Rolling Stone -lehti haastatteli bluesjätti Eric Claptonia tämän Life In 12 Bars -dokumentin tiimoilta. Haastattelun aikana perfektionistiksi tunnustautuva kitaristi vertasi musiikin tekemistä palapelin rakentamiseen.

– Luon pätkän aikaa, jolla on alku ja loppu. Kokonaisuuden täytyy toimia ja käydä järkeen. Jos minut jätetään yksin studioon, viilaan jotain yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, kunnes se tuntuu minusta niin hiotulta kuin mahdollista. Esimerkiksi Layla on sellainen kappale, Clapton toteaa.

Clapton lisää, ettei hänen musiikillinen palapelinsä tule koskaan valmiiksi. Hän muistaa kuitenkin kokeneensa pitkällä urallaan yhden illan, jolloin hän on tuntenut täydellistä tyytyväisyyttä ja tyydytystä.

– Olimme Creamin kanssa Philadelphiassa, lähellä viimeisen yhteiskiertueemme loppua [vuonna 1968]. Tiesimme siinä vaiheessa, että loppu on tulossa, joten me pidimme vain hauskaa. Muistan silloin ajatelleeni, ettei homma voi tämän paremmaksi enää mennä. Olenko ollut koskaan tyytyväinen? Ehdottomasti ainakin yhtenä iltana, kyllä.

Viime vuosina terveysongelmien kanssa kamppaillut kitaristi sanoo työstävänsä parhaillaan uutta levyä sekä jatkavansa myös keikkailua. Pitkiä kiertueita Clapton ei enää tee, mutta yksittäisiä esiintymisiä kuitenkin siellä täällä.

– Minulla oli [viime vuonna ilmestyneen I Still Do -albumin aikaan] ihottumaa päästä jalkoihin saakka. Kämmeneni olivat riekaleilla, kun aloimme tehdä levyä. Se oli katastrofi. Jouduin kietomaan käteni sideharsoon ja pitämään hanskoja ja sen vuoksi soitin paljon slide-kitaraa. Nyt käteni ovat kunnossa. En ole päässyt siitä täysin eroon, mutta käytän voiteita. Olen nyt yhtä hyvässä kunnossa kuin olen ollut viimeiset kaksi vuotta.