Peltisydän-albumilla (2016) komean paluun tehneen Maj Karman uusi 101 tapaa olla vapaa -studioalbumi ilmestyy toukokuussa. Albumin ensimmäinen single Lama Lama Lama kuulostaa tältä:
Tuleva pitkäsoitto sisältää kymmenen biisiä, mutta toisinkin olisi voinut käydä.
– Ryhdyimme alun perin tekemään tripla-albumia. Yksi levy olisi ollut metallisempaa paahtoa, toisen tyylilaji olisi ollut vaihtoehtoinen rock ja kolmas olisi soinut vähän ”artsummin”, kertoo laulaja Herra Ylppö.
– Miksi emme lopulta vieneet tätä kolmoislevyn ideaa loppuun asti? Ensinnäkin, valmistelimme uutta albumia nytkin pari vuotta, ja jos olisimme todella toteuttaneet triplaidean, tämä olisi saattanut pahimmassa tapauksessa muuttua aikamoiseksi ikuisuusprojektiksi. Me kuitenkin diggaamme ihan älyttömästi esimerkiksi keikkailusta, ja näitä uusia biisejä on tietysti mielettömän kiva päästä soittamaan livenä.
– Toiseksi: onhan sitä kerran jos toisenkin tullut tuskailtua ylipitkien levyjen äärellä. Jos joku artisti on julkaissut vaikkapa kaksi albumia vuoden sisään niin lähes poikkeuksetta tästä ratkaisusta on jäänyt sellainen fiilis, että tästä kaksikosta olisi saanut yhden mahtavan pitkäsoiton.
– Meillä oli jo reilusti yli kaksikymmentä kovaa biisiä kasassa, mutta päätimme sitten, ettemme syöksy tähän mainitsemaani ansaan. Että valitaan vain absoluuttisesti parhaat kappaleet, ja kasataan niistä pirun tiukka kokonaisuus. Suunnitelma siis hieman muuttui: ajattelimme ensin julkaista Maj Karman historian pisimmän kokonaisuuden, mutta nyt julkaisemmekin lyhyimmän, nauraa Ylppö.
Löytyykö tulevalta albumilta kaikkia mainitsemiasi eri tyylejä?
– Pitkäsoitto painottuu selvästi metallisempaan ja rokkaavampaan puoleen. Taiteellisempi osasto jäi lopulta vähemmälle, mutta toki sitä puoltakin on kuitenkin tarjolla. Esimerkiksi parin kappaleen tekstit ovat melkoista tajunnanvirtaa, kertoo Ylppö.
– Minulla on sellainen fiilis, että Karman alkuaikojen fanien on helppo intoilla tästä tulevasta levystä – ainakin helpompi kuin Peltisydämestä. Albumilla paahdetaan melkoisen suoraviivaisesti, enimpiä mutkia vältellen. ”Hieman taiteellista raskasta rockia” -määritelmä osuu aika hyvin kohdalleen tämän albumin kohdalla!
Teksti: Timo Isoaho