Muun muassa spektaakkelimaisilla keikoillaan vähintäänkin kulttimaineen aikoinaan luonut Itä-Saksa nousee estradille ainakin yhden keikan ajaksi – se tapahtuu tänään 17.5. ja paikkana toimii industrialmetallia ja vähän vaikka mitä tyylejä sekoittavan Itä-Saksan olohuone Helsingin Tavastia.
Hiili Hiilesmaa, kerrohan, että miksi Itä-Saksa palaa nyt, yli kymmenen vuoden tauon jälkeen? Entä onko Tavastialla, niin lavalla kuin salin puolellakin, esiintyvä ryhmä siis tämä vanha tuttu: Antti Lehtinen, Jukka Puurula, Mikko Karmila, Hiili Hiilesmaa, Jade Soikkeli, Kalle Sundström, Markku Niiranen ja Antti Kuivalainen?
– Niin, olemme kai osa luonnon kiertokulkua ja olosuhteet näyttävät suotuisilta nyt yhdentoista vuoden tauon jälkeen. Esimerkiksi auringonpilkkujen runsaammalla esiintymisellä on myös samanlainen sykli. Muutakaan järkevää selitystä en tällä hetkellä kykene keksimään. Tosiaan, tuo mainitsemasi ryhmä on edelleen sama, erästä yllätystä lukuunottamatta. Lisäksi toinen basistimme Pasi Heikkilä on nykyisin mallia evp.
Millaisia muistoja takavuosien keikoista nousee mieleen?
– Aloitimme tämän tyyppisten keikkojen (tai olkoon sitten niiden spektaakkeleiden) työstämisen joskus 80-luvun lopulla erilaisista bändikatselmuksista. En nyt muista, oliko porukan nimi vielä silloin Itä-Saksa, mutta ainakin minä ja Jade olimme kehissä samantyyppiselta pohjalta. Sitten kerran saimme ajatuksen saapua yläasteella pidettävään bändikatselmukseen helikopterilla. Laskeutumisalue oli määrä rajata turvanarulla, joten jouduimme heti aamukuudelta – raksamiehet kun tulevat aikaisin työmaalle – tunkeutumaan eräälle työmaalle ”lainaamaan” sellaista huomioköyttä. Sitten myöhemmin naamioiduin järjestysmieheksi rajatessani laskeutumisaluetta, toivoen samalla ettei kukaan koulukaverini tunnista minua. Valitettavasti pilvinen sää esti lopulta tämän lennon toteutumisen. Emme muistaakseni päässeet kilpailusta jatkoon – mutta helikopterilla saapumisesta olisi voinut saada tarvittavia lisäpisteitä!
Tästä puheen ollen: mitä Tavastialle saapuvien kannattaa odottaa?
– Pitkää narikkajonoa ja luultavasti myös kaikkien aikojen pisintä keikkasettiä. Emme ole lihoneet emmekä kaljuuntuneet, ainakaan kovin paljon, sitten edellisen keikan. Kyseessä ei ole mikään nostalgiatrippi.
Tehä julkaisitte äskettäin uuden Rock Me Amadeus -biisin (kappale löytyy täältä). Onko jatkoa luvassa muiden julkaisujen tai keikkojen myötä?
– Ajattelimme katsoa, että millainen maku tästä keikasta jää suuhun. Meillä on siis jatkon suhteen varmaankin samantyyppinen lähestymistapa kuin Teemu Selänteellä. Uusien äänitysten tekoa ei puolestaan ole lopetettu missään vaiheessa. Ainoastaan logistiikaltaan hankala ja epästimuloiva ”bänditoiminnan” pyörittäminen jäi tauolle. Uutta materiaalia onkin siis varastossa parin levyllisen verran. Kyllähän niitä biisejä varmaan julkaistaan, kun olosuhteet osoittautuvat tarpeeksi suotuisiksi.
Otetaan vielä mukaan Itä-Saksan Aerobitch: