Metallican rumpalimestari Lars Ulrich oli hilpeällä juttutuulella tuoreessa Entertainment Weeklyn haastattelussa. Mieheltä kyseltiin tietenkin paitsi tuoreesta Hardwired… to Self-Destruct -albumista, myös hyvinkin syvällisiä näkemyksiä hänen omasta persoonastaan. Poimimme keskustelusta muutaman osuvimman kysymys ja vastaus -kombon, jotka löydät heti tästä alta.
Minne mielesi harhailee kesken takamusta potkivan rumpusoolon?
– ”Minun olisi pitänyt ottaa rumputunteja. Toivottavasti äänimies on pistänyt volyymit tarpeeksi kaakkoon, jotta äänenpaine peittää taidolliset puutteeni. Jokainen edesmennyt huippurumpali kääntyilee juuri nyt haudassaan.” Viimeinen on: ”Koska laadin settilistan aina itse, muista tämä: älä laita Onea huomisen listalle”.
Ulrichia muistutetaan faktasta, että Metallica on ainoa amerikkalaisyhtye, jonka viisi peräkkäistä albumia ovat yltäneet Billboardin ykköspaikalle. Siispä kysymys kuuluukin, mitä mies olisi valmis tekemään, jotta tuoreinkin platta yltäisi samaan saavutukseen? Harkitsisiko hän esimerkiksi St. Anger -albumista pokkaamansa Grammyn palauttamista?
– Saimmeko me St. Angerista Grammyn? Mies hämmästelee pienen tauon jälkeen. Grammyn voittaminen St. Angerista kuulostaa vain yksinkertaisesti väärältä.
Sait paljon kuraa niskaasi St. Angerin virvelisoundista. Mikä oli suosikkikuittisi?
– Niitä on liian paljon muistettavaksi, mutta yksi, joka lukeutui ehdottomasti parhaimpiin, oli se, että minun epäiltiin unohtaneen ottaa virvelini pois niiden pahvilaatikoista ennen käyttöä.
Mitä olet aina miettinyt itseesi liittyen, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä?
– Ei missään erityisessä järjestyksessä: mikä tuo aksentti-juttu oikein on? Entä laaja otsa sitten? Näytänkö todellakin hammastikun päässä killuvalta oliivilta, kuten Kirk Hammett väittää? Miksi olen niin jääräpäinen? Miksi olen niin vastahakoinen? Miksi tämä extra-leuka? Pitäisikö minun vielä jatkaa?
Voit käydä lukemassa loput kysymyksistä ja Ulrichin enemmän tai vähemmän paljastavista vastauksista täältä.