Tony Iommi muistelee Bill Wardin lähdön Black Sabbathista tulleen täytenä shokkina – ”Bill vain häipyi”

Black Sabbath -kitaristi Tony Iommi muisteli yhtyeen Dio-aikakautta ja noihin aikoihin ajoittunutta rumpali Bill Wardin yllättävää lähtöä yhtyeestä Ultimate Classic Rockille.

”Kun olimme saaneet Ronnien ja olimme keikalla Denverissä, Bill vain häipyi”, Iommi sanoo viitaten vuoden 1980 tapahtumiin. ”Hän vain hyppäsi bussiinsa ja haihtui. Se oli minulle shokki, sillä olin tuntenut Billin kauemmin kuin muut. Olin soittanut hänen kanssaan kaksi tai kolme vuotta ennen kuin lyöttäydyimme yhteen Ozzin [Osbourne] ja Geezin [Butler] kanssa. Se oli helkkarinmoinen shokki. Bill oli siinä pisteessä, että hän joi liikaa, eikä hän ollut enää onnellinen, ja hänen tapansa hoitaa asia oli paeta koko tilannetta.”

”Ajattelimme, että hän saattaisi palata, ja lopulta hän tietenkin tekikin niin [vuoden 1983 Born Againille], mutta sitten hän häipyi uudelleen [vuonna 1984]”, Iommi jatkaa. ”Hän alkoi taas juomaan, joten se oli hyvin vaikeaa.”

Kuinka Wardin korvannut Vinny Appice sitten pärjäsi pestissään?

”Vinny mukaan ottaminen oli toinen täydellinen shokki ja olin aluksi kauhusta jäykkänä”, Iommi muistaa. ”Ollakseni täysin rehellinen, en ollut soittanut jonkun muun rumpalin kanssa moneen vuoteen. Bill tiesi kaiken, mitä tein ja seurasimme toisiamme täydellisesti, mutta Vinny oli erityyppinen rumpali. Koesoitatimme häntä Los Angelesissa, ja kaksi tai kolme päivää myöhemmin soitimmekin jo festivaaleilla Hawaijilla.”

”Vinnyllä oli itseluottamusta”, Iommi jatkaa. ”Hän sanoi: ’Homma hanskassa. Olen kirjannut ylös, missä kohtaa kappaleita teemme mitäkin.’ Minä en kuitenkaan ollut niin luottavainen. Keikkapäivänä muistan ravanneeni edestakaisin ja Ronnie sanoi, että ’Älä huoli! Lopeta huolehtiminen. Se tulee menemään hyvin.’ Hän yritti rauhoitella minua.”

”Nousimme lavalle ja siellä oli pieni setti keskellä Billin valtavaa rumpukoroketta, ja se näytti naurettavalta — se näytti aivan lelusetiltä — ja se oli tietenkin Vinnyn”, Iommi kertoo. ”’Et pysty ikimaailmassa kuulemaan sitä!’, ajattelin. Vinny kuitenkin hoiti homman ja teki hienoa työtä.”

”Ainoa ongelma oli, että alkanut sade suttasi Vinnyn kaikki merkinnät”, Iommi lisää. ”’Voi ei! Mitä seuraavaksi?’ Mutta lopulta onnistuimme ja Vinny teki todella hienoa työtä. Siitä eteenpäin hän pääsi jyvälle työskentelytavoistamme. Aluksi kun juttelimme toisillemme, ja olimme tottuneet aksentteihimme, Vinny ei ymmärtänyt mitä puhuimme. Hänellä oli tapana kysyä Ronnielta, että ’Mitä he oikein sanoivat?’ Ronnie sitten tulkkasi hänelle. Siinä oli meillä kaikilla opettelemista, mutta kun sitten lähdimme kiertueelle, Vinny soitti todella hyvin.”