Jiri Nikkisen lapsuusajan turvallinen piilopaikka ja muut elämän tärkeimmät levyt

Elämäni soundit -sarjassa artistit esittelevät itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä levyjä.
24.7.2017 08:38

Kolmannella sooloalbumillaan Viides ilmansuunta Jiri Nikkinen kokee tekevänsä lähtölaskentaa uuteen alkuun urallaan, ja vaihteeksi ulos Cliftersin, Revolverin, Beatles-tribuuttien ja edellisten soolojen maailmasta. Tietyt sixties-diggarille ominaiset ratkaisut ovat ehtineet toistua jo niin moneen kertaan, että biisinteon uuteen inspiraatioon kytkeytyy myös uusi tyylipäivitys.

– Levyllä on muutamia vanhempia biisejä, jotka olen tehnyt jo kymmenenkin vuotta sitten, Jiri muistelee.

– Mutta suurin osa syntyi levyä tehdessä. Tuntui kuin tekisin ekaa levyäni, ja laulunteossakin hanat olivat vasta auenneet. Uusilla lauluilla oli niin hirveästi uutta sanottavaakin. Eikä se jää tähän, sillä haen suuntia vielä uusille, paljon friikimmillekin alueille, kuunneltuani paljon Bowieta, joka inspiroi erityisesti uusiutumiskyvyllään.

David Bowien lisäksi seuraavat artistit ja levyt kuuluvat Jiri Nikkisen elämän musiikillisiin tukipilareihin.

MUSIIKKI JA LEVY, JOTKA TUOVAT MIELEEN NUORUUDEN VANTAALLA

Stray Cats: Stray Cats

– Näin Runaway Boys -videon Levyraadissa, eikä maailmani ollut enää entisellään. Seuraavana päivänä tästä sauhuttiin koulun käytävillä, sillä kaikki olivat nähneet sen. Bili-kuume oli jo menossa ohi, mutta Catsit antoivat lisähappea ja veivät jutun täysin uudelle galaksille.


ALBUMI, JOKA ON KESTÄNYT KUUNTELUA KAIKKI NÄMÄ VUODET

Simon And Garfunkel: Bridge Over Troubled Water

”Nostattaa edelleenkin ihokarvani pystyyn.”

– Elämäni soundien joka vaiheeseen voisin helposti vastata The Beatles tai John Lennon, mutta onhan mulla toki muutakin. Simon & Garfunkelin mestarillinen Bridge Over Trouble Water -albumi nostattaa edelleenkin ihokarvani pystyyn.


ALBUMI, JOKA ON SELVÄSTI INNOITTANUT OMAN SOITTAMISEN ALOITTAMISTA

The Beatles: Abbey Road

– Koin traumaattisen lapsuuden ja kuusivuotiaana löysin turvallisen piilopaikan. Hukuttauduin siihen todella syvälle. Musiikilla on parantava voima, ja tietty levy voi antaa herätyksen ja suunnan koko loppuelämälle. Täydellisin mestariteos rakastamaltani bändiltä ja suurin innoittajani tulla muusikoksi.


LEVY, JOKA ON AVARTANUT KÄSITYKSIÄNI JA MUOVANNUT MUSIIKINTEKOANI

David Bowie: Hunky Dory

– David Bowie on suunnannäyttäjä paikkaan, missä en ole vielä kulkenut. Löysin hänet teininä ja haluan vihdoin kääntää tämän kortin. Tuoreimmat julkaisemattomat biisini ovat velkaa Major Tomin avarakatseiselle etsinnälle. Suosikki-albumejani ovat Hunky Dory ja Ziggy Stardust.


ALBUMI, JOKA KYTKEYTYY CLIFTERS-VARHAISVAIHEISIIN JA -KUMPPANEIHIN

Rockpile: Seconds Of Pleasure

– Muistan meidän diggailleen brittien r&b:tä, mitä suosikkibändimme Rockpile edusti. Ostin ainoan pitkäsoiton Seconds Of Pleasure Anttilasta kolmella markalla. Tiukkaa svengaavaa skulausta. Rockpilen vaikutus kuuluu Clifters-debyytillä Kuningas, myös The Kinksin, yllättäen vähän Abbankin.


YLLÄTTÄVIN SUOSIKKILEVYNI MINUN MUSIIKKITYYLINI TIETÄEN

Carpenters: Close To You

”Herkkään Carpentersiin on vahva nostalginen napanuora.”

– Rankimpina Nirvana, ekat Zeppelinit tai Lenny Kravitz. Mutta herkkään Carpentersiin on vahva nostalginen napanuora. Ajelin skidinä Jopolla räppänä renkaassa, merkkarit etutaskuun sulaneina, Yesterday Once Morea hyräillen. Close To You on The levykokonaisuus – Karenin läsnäolo ja häkellyttävän kaunis ääni.


MIELESTÄNI ONNISTUNEIN LIVELEVYTYS

Chuck Berry: Havana Moon

– 1950-luvulla tehtiin paljon hyvää tällä saralla. Studioaikaa ei liikoja ollut, eikä tekniikkaa korkeatasoisiin päällekkäisäänityksiin. Biisit piti treenata hyvään iskuun studioon mentäessä. Chuck Berryn Havana Moonissa ollaan asian ytimessä. Hyvä stoori, hyvä biisi, Berry ja skeba, that’s all.


NOPEIMMIN UUTENA HANKKIMANI LEVY

David Bowie: Blackstar

– Lennonin Double Fantasy, 4 viimeistä McCartneya, Beatles-Anthologyt ja BBC:t ja Jeff Lynnen Alone In The Universe on hankittu siltä istumalta. Viimeisin salamaostos oli Blackstar. Katselin Bowien videota yhä uudestaan yhtä aikaa ahdistuen ja lumoutuen. Kuva ja musiikki pysäyttivät.

Teksti: Asko Alanen
Julkaistu alun perin Soundissa 4/2017

Lisää luettavaa