Lost Society kävi romahduksen partaalla, mutta siitäkin selvittiin: ”Syvimmästäkin kuilusta voi nousta”, sanoo Samy Elbanna

Lost Society julkaisee viidennen studioalbuminsa If the Sky Came Down 7. lokakuuta. Timo Isoaho jututti Samy Elbannaa Soundiin 8/22, ja laulaja-kitaristin mukaan levy sai alkunsa varsin koruttomissa olosuhteissa.

Rockfest, Tuska, Ruisrock, Brutal Assault, Wacken, Bloodstock ja niin edelleen. Moottoreitaan taas tyylikkäästi käynnistelevän Lost Societyn festarikausi koostui hienoista keikoista eri puolilla Eurooppaa.

– Kovin isona yllätyksenä se ei toki tullut, mutta joka mestassa tuntui poikkeuksetta siltä, että ihmiset ovat liikkeellä äärimmäisen hyvällä fiiliksellä, sanoo Samy Elbanna.

– Kyllähän Wackenin-keikka oli meille kesän kohokohta, mitenkään muita tapahtumia väheksymättä. Wackenin maine on legendaarinen, ja toki me ollaan haaveiltu siellä soittamisesta jo vuosikausien ajan. Ja kun se nyt tapahtui, vieläpä raskaan pandemian jälkeen, niin meidän ei todellakaan tarvinnut pettyä. Keikka oli suurenmoinen.

Kaikesta hienoudesta huolimatta kesän riennot olivat silti vasta alkusoittoa. Kun Soundi pirauttaa Elbannalle, laulaja-kitaristi vastaa puhelimeen aurinkoisen Münchenin laitamilla. Nyt eletään syyskuun alkupuolta, ja Lost Society on yli kuukauden mittaisella Euroopan-kiertueella komeettayhtye Blind Channelin kanssa.

– Neljä keikkaa takana, kaksikymmentäkolme edessä. Rundi on saanut aivan käsittämättömän hyvän startin. Blind Channelin jätkät ovat mahtavia, ja yleisö on ollut täysillä mukana joka mestassa, kertoo Elbanna.

– Kyllähän tällainen monen viikon mittainen ”bussirundi” maistuu todella hyvältä pitkän kiertuebreikin jälkeen. Soitetaan jämäkkä keikka, matkustetaan yön aikana seuraavaan kaupunkiin, ja sitten sama homma uudelleen. Kaiken lisäksi meillä on nykyään sellainen linja, ettei krapuloista tarvitse juuri kärsiä, niin mikäpä tässä on kiertäessä!

Seuraavaksi täytyy alleviivata sitä, että Samy Elbanna kuulostaa kuin uudestisyntyneeltä verrattuna pandemia-ajan Samy Elbannaan.

– Juuri nyt fiilis on kieltämättä parempi kuin koskaan ennen, muusikko vahvistaa.

– Tunnelma on täysin erilainen verrattuna If The Sky Came Down -albumin tekovaiheisiin koronan puristuksessa.

Levyn otsikosta huolimatta taivas ei siis lopulta romahtanutkaan niskaan – ei ainakaan lopullisesti?

– Nimenomaan: ei lopullisesti. Mutta hetkellisesti se kyllä romahti, vieläpä ihan koko painolla, nyökkää Elbanna.

– Albumin kappaleet avaavat erilaisia kulmia biisinkirjoittajan downward spiraliin. Kun pandemia iski päälle, kaikenlaiset asiat alkoivat domino-palikoiden tapaan kaatua yksi kerrallaan. Eräänä päivänä enää yksikään palikka ei ollut pystyssä ja silmissä näkyi pelkkää mustaa, mutta se tuntui sillä hetkellä lähinnä vapauttavalta. Huomasin nimittäin sen, että kun mitään toivoa ei enää ole, ihminen saattaa päätyä tekemään asioita, joihin rohkeus ei ole aikaisemmin riittänyt. Tarkoittaapa se sitten vaikka terapiaan menemistä tai jotakin muuta.

If The Sky Came Down taas… No, siitä tuli täydellisen paljas levy, ja sen tekeminen käytännössä pelasti minut. Kun aloin tehdä kappaleita, hylkäsin kaiken itsesensuurin, ja kirjoitin omista tuntemuksista äärimmäisen rehellisesti. Menin sinne kuuluisaan päätyyn asti, ja se todellakin kannatti.

Kun muistelet albumin tekoprosessia nyt, mitä nousee päällimmäisenä mieleen?

– Mielikuvat ovat aika utuisia. Jälkikäteen ajateltuna on hyvin hämmentävää, että niin pitkä ajanjakso voi tuntua niin hemmetin sumuiselta. Samaan aikaan olen todella iloinen, että niin synkistä ja traumaattisista henkilökohtaisista kokemuksista syntyi näin hieno levy, miettii Elbanna.

If The Sky Came Down tulee muistuttamaan minua ikuisesti muutamista jutuista. Yksi: muista aina nauttia hyvistä hetkistä. Kaksi: älä koskaan unohda, että kaikki voi romahtaa yhdessä silmänräpäyksessä. Kolme: vaikka kaikki tuntuu mustalta, ikinä ei pidä luovuttaa, sillä syvimmästäkin kuilusta voi nousta. Albumi kertoo selviytymisestä, ja toivonkin todella paljon, että se auttaisi myös muita vakavien ongelmien keskelle joutuneita!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 8/22.