Omakustannelevyn tekeminen on hauska ja terveellinen harrastus – tai sitten ei, kuten Spiritraiserin tarina kertoo

Äänitä omakustannelevy, sanottiin. Se on helppoa ja hauskaa eikä tarvitse kulkea levyfirman talutushihnassa, sanottiin. Ja juuri niin Spiritraiser teki, vaan kuinkas kävikään? Matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista, ja ennen kuin Ciklos-albumi tuli julki, joutui yhtye ratkaisemaan pulman jos toisenkin.

Nyt Spiritraiserin laulaja Jules Näveri listaa viisi kohtalon hetkeä, jotka omakustanteen tekemisessä piti selvittää, ennen kuin homma oli nk. paketissa. Muun muassa Profane Omenistakin tuttu solisti tarjoaa samalla auttavan kätensä kaikille omakustanteesta haaveileville yhtyeille ja kertoo, mihin asioihin kannattaa ainakin kiinnittää huomiota, kun sitä omaa lempilasta yrittää saada kauppojen hyllyille asti. Ei tule helpolla taiteellinen täyttymys omaehtoisille artisteille!

Spiritraiserin top 5 elämykset omakustanteen julkaisemisessa:

1. ”Aikataulun lukkoon lyöminen! Ehdottoman positiivinen kokemus! Nyt alkaa tapahtua. Hetkinen, kenen piti tehdä ja mitä? Ai kaikille ensimmäinen fyysinen omakustanne? Mutta lafkalta kuitenkin saa sen viivakoodin? Asia kunnossa, mahtavaa opetella nämäkin jutut. Kova hönkä eteenpäin! Aletaas hommiin.”

2. ”Levyn painofirman sivut on luettu ja ymmärretty, eli siis meili on laitettu ja jotain kyseltykin. Hyvää kommunikointia, rohkaiseva tunnelma! Materiaalin lähettämisen deadline lyöty lukkoon. Täähän on jo puoliks valmis!”

3. ”Kansitaide näyttää suorastaan maagiselta. On QR-koodia useammalle bändin saitille ja lyriikoitakin voi fiilistellä karaokemaiseen tahtiin booklettia hiplailemalla ja samalla ihastellen onnistunutta bändikuvaa, joka myös on kansiin ikuistettu! Takaisin ysärille, tunnelma kasvaa, flanellipaita kaapista! Matskut eteenpäin painoon! Ai mitä? Ei ne kannet menneetkään ihan kohilleen niihin muotteihin? No, nopee korjaus kansitaiteilijalta ja avot! Ainiin, sinne CD:n metadataanhan piti saada vaikka ja mitä mukaan. Ai ettäkö masteroinnin yhteydessä olisi pitänyt ne sinne laittaa? Enää ei kyllä ehdi Erkkikään. No on siellä tarpeeksi informaatiota, ainakin biisin nimet ja ISRC-koodit. Ei muuta ku painoon! Nyt on kiire!”

4. ”Onneks saatiin ajoissa, että levytkin on tulleet jo painosta kaksi viikkoa ennen julkaisua. Viesti painofirmalta: joku virhe tapahtunut siellä painossa, kaikki värigrafiikka on jostain syystä painettu negatiivisena. Näyttää muuten aivan totaalisen väärältä. Ääh, uutta putkeen siis! No, kauankos kestää saada sitten se toivottavasti valmis uusi versio painosta? Eiköhän ne oo keskiviikkoon mennessä valmiit. Levy tulee ulos siis nyt perjantaina ja sitä voi jo ennakkotilata. Joo, okei, yritetään saada, mut tehän ette oo hoitaneet sitä ncb-lupaa kuntoon, eli ei voida antaa teille yhtään kopiota, ennen kuin hoidatte sen. Mikäbeecee? Okei, me hoidetaan. Ja hoidettiinkin, tunnissa. Levyt käsissä päivää ennen julkaisua! Olisi oikeasti pitänyt lukea joku ohje jostain tän kaiken tekemiseen. Mutta, sillä olisi jäänyt tämäkin jännämomentti kokematta!”

5. ”Levyt hyppysissä, paketit matkalla kaikille asianosaisille. Euforinen tunne ja helpotus. Nyt sitten vaan toivotaan, että levy saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Sen eteen annettiin enemmän kuin kaikkemme tehdemme uramme parasta musiikkia tämän yliturhauttavan pandemian aikana, jolloin valtaosa meistä ja ystävistämme menetti työpaikkansa, osa meistä menetti läheisensä ja melkein järkensä. Ciklos on meidän monumentti näille ajoille ja muistutus siitä, että jokainen kierto tulee loppuunsa ja aina alkaa uusi.”