Tarinoita talvisodasta: Wolfheartin uusi albumi on metallimuotoinen hatunnosto veteraaneille

Timo Isoaho jututti Wolfheartin Tuomas Saukkosta huhtikuun Soundi-lehteen. Jutussa kuullaan myös, kumpi on kovempi: Judas Priestin British Steel vai Iron Maidenin esikoislevy.

Mikäli joku on vähänkään havainnoinut raskaampia suomalaisia musiikillisia maisemia 2000-luvun vieriessä, Tuomas Saukkonen ja hänen yhtyeensä eivät taatusti ole jääneet huomaamatta. Niin, hänen yhtyeensä… Niitä ovat esimerkiksi Before The Dawn, Black Sun Aeon, Routasielu, The Final Harvest, Dawn of Solace ja Wolfheart.

Tällainen savotta riitti aikoinaan maestrolle itselleenkin, ja vuonna 2012 Saukkonen ilmoitti laittavansa melodisen death metalin maisemissa möyryävää Wolfheartia lukuun ottamatta kaikki muut orkesterit telakalle.

Monen vuoden ajan tämä päätös on pääosin pitänytkin, vaikka toki joitakin faneja ilahduttavia poikkeustapauksia on koettu: muun muassa Before the Dawn on noussut suomalaisfestivaalien estradeille pari kertaa manan majoille vetäytymisensä jälkeenkin.

Uuden Wolves of Karelia -studioalbumin juuri julkaisseen Wolfheartin oli tämän tarinan kirjoitushetkellä määrä olla pitkällä kiertueella Yhdysvalloissa, mutta rundi on luonnollisesti siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

– Onneksi kalenteri on täynnä kaikenlaista promootiotyötä Wolves of Karelian suhteen. Ja jos vapaa-aikaa jostakin syystä ilmaantuisi, niin senhän voi käyttää uuden musiikin kirjoittamiseen, Tuomas Saukkonen kertoo.

Wolves of Karelia on Wolfheartin viidestä studioalbumista se nopein, rankin ja eeppisin. Lisäksi se on vahvimmin kallellaan ruotsalaishenkisen black metalin suuntaan.

– Kun ikää tulee ja mies hidastuu, niin tilannetta pitää kompensoida nopeammalla musalla. Esimerkiksi Dissection, Dawn ja Dark Funeral olivat kovassa kuuntelussa nuoruudessa, ja sieltähän niitä vaikutteita löytyy tänäkin päivänä.

Wolves of Karelian teemana on talvisota, ja otsikko viittaa tietenkin sotilaisiin. Kuuntelin ja luin paljon veteraanien tarinoita sotavuosilta ja kappaleiden tekstit on kirjoitettu niiden pohjalta. Valtava kunnioitukseni kaatuneita ja sodasta selvinneitä kohtaan toi sanoituksiin hieman sankarillista havinaakin, mutta pohjimmiltaan tarkoitus oli kirjoittaa mahdollisimman inhimillisestä näkökulmasta.

Saukkonen-diggareilla on lisääkin syytä hymyyn, sillä tunnelmallisen ja tummasävyisen metallin sanansaattaja Dawn of Solace on aktivoitunut, ja yhtyeen kakkoslevy Waves on nyt tarkasteltavissa. Albumi seuraa neljätoista vuotta sitten ilmestynyttä The Darkness -debyyttiä.

– Dawn of Solace on ainoa vanha bändini, jonka kuoppaaminen ei ollut minusta kiinni. Hommat vain rysähtivät aikoinaan totaalisesti metsään levy-yhtiön kanssa, eikä yhtyeen jatkaminen ollut yksinkertaisesti mahdollista, sanoo Saukkonen.

– Viime vuonna alkoi kuitenkin syntyä sopivaa materiaalia ja päätinkin herättää Dawn of Solacen taas henkiin. Tätä päätöstä ei ole tarvinnut katua: olen valmistellut vuosien mittaan ainakin parisenkymmentä albumia, ja Wavesin tekeminen oli kaikista kokemistani levytysprosesseista ehkä helpoin. Iso osa uudesta materiaalista syntyi studiossa nauhoitusten lomassa ja silti koko äänitysprosessi kesti vain puolisentoista viikkoa!

Dawn of Solace aktivoituu jatkossa myös esiintymislavoille, mutta keikkojen aikataulut ja tapahtumapaikat ovat tällä hetkellä hämärän peitossa.

– Vallitseva tilanne on tietenkin hankala minulle itsellenikin, mutta suurin huoleni liittyy silti koko musaskeneen. Kuinka moni keikkapaikka tulee kestämään viikkojen tai pahimmillaan kuukausien stopin? Kuinka monet agencyt, managementit ja kaikenlaiset taustavoimat selviävät kuivin jaloin, kun esimerkiksi keikoista tulevat tulot ovat loppuneet kuin seinään? Tätä kysymysten listaa voisi jatkaa valitettavan pitkään.

Lopuksi vielä jotakin muuta: Iron Maidenin debyytti ja Judas Priestin British Steel ilmestyivät 14. huhtikuuta 1980 – siis 40 vuotta sitten. Kumpi on kovempi albumi?

British Steel. Rob Halford on nimittäin päälliköiden päällikkö!

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 4/20.