Vuonna 1976 brittipunklegenda Buzzcocks soitti ensimmäisen keikkansa. Eilen illalla, 36 vuotta myöhemmin Pete Shelleyn ja Steve Digglen johtama yhtye meuhkasi Tampereen Klubin lavalla. Soundin toimituskunta oli vahvasti edustettuna yleisössä, joten tehdäänpä kommenttikierros. Täysin yksimielisiä kriitikot eivät kokemastaan olleet.
”Myönnän toki itsekin, ettei Buzzcocksin Klubin veto ollut niitä elämän kaikista parhaimpia keikkoja, mutta olenkohan aiemmin ollut rokkishow´ssa, jossa noin kovassa timmissä oleva yhtye vetää noin legendaarisia, itse kirjoittamiaan kappaleita? Epäilen. Aivan järjetön energialataus bändiltä, jonka habituksesta tajuaa jäsenten itsekin ymmärtävän kappaleidensa arvon.”
– Antti Luukkanen
”Aluksi ajattelin, että voisivat soittaa muutakin kuin tuttuja hittejä. Peruin ajatukseni, kun muutakin alkoi tulla. Muutamat riffit ja kertosäkeet puraisivat kipakasti, mutta päällimmäiseksi jäi mielikuva mukavasta museovierailusta.”
– Pauli Kallio
”Buzzcocks soitti tarpeettoman kovaa ja Steve Diggle esitti parhaansa mukaan Pete Townshendia. Paskempien biisien parissa hermot olisivat hirttäneet kiinni aika nopeasti. Nyt hymyilytti melkein koko ajan.”
– Tero Alanko
”Johtui epäilemättä vähintään yhtä paljon omastani kuin Buzzcocksin kunnosta, mutta nyt nautin keikasta selkeästi enemmän kuin viime kesänä Ilosaarirockissa. Digglen ilveily ja syljeskely jaksoi viihdyttää pienessä klubissa festaritelttaa paremmin, eikä Shelleykään vaikuttanut nyt lainkaan väsyneeltä. Puolivälissä keikka uhkasi hyytyä, mutta lopun hittikimara jätti hyvän maun.”
– Mikko Meriläinen
”Paperitupot korviin, niin johan saatanallisesta volyymista kirkastui mainio meteli ja meininki, runsaat ja napakat punkpop-helmet sekä nopeatempoinen, estottoman hyväntuulinen ja energinen esiintyminen. Pete Shelleyn ”nuorekas” lauluääni oli ennallaan, Steve Diggle telmi Telecasterinsa kanssa suorassa yleisökontaktissa ja nuorempi komppikaksikko ei antanut veteraanien löysäillä lainkaan. Settilista oli pientä jamivaihetta lukuun ottamatta timanttinen ensimmäisen Spiral Scratch -ep:n Boredomista ja Breakdownista encoren odotetuimipiin biiseihin Ever Fallen In Love ja Orgasm Addict.”
– Asko Alanen
(kuvat: Mikko Meriläinen)