Livearvio: Omnium Gatherumin keikkabussi kulkee taas, ja koronatauon jälkeen nälkä on kova

Saku Schildt

Omnium Gatherum
Suistoklubi, Hämeenlinna
10.11.2021

Teksti ja kuvat: Saku Schildt

Omnium Gatherum on ollut jo pitkään kotimaisen metallikentän salainen ase. Markus Vanhalan vuonna 1996 perustama yhtye on uurastanut huomattavan pitkiä kiertueita ulkomailla ja julkaissut komeat yhdeksän albumia. Vanhalalla on ihailtava työmoraali, sillä mies on operoinut kymmenen vuoden ajan myös Insomniumissa, joka sekin tunnetaan tiiviistä keikkatahdistaan ja pitkistä kiertueistaan.

Koronapandemia oli kuitenkin vähällä koitua Omnium Gatherumin kohtaloksi. Yhtye menetti lyhyessä ajassa kolme jäsentään, ja Vanhala kertoi hiljattain Soundin haastattelusta, miten bändin tulevaisuus alkoi näyttää synkältä. Kotkalaisyhtyeen primus motor kuitenkin sisuuntui, löysi uudet soittajat bändiin ja teki uuden jäsenistön kera huomattavan tasokkaan Origin-levyn. Nyt tuotosta promotoidaan ensin Suomen-kiertueella ja helmikuusta alkaen 28 konsertin mittaisella rundilla Pohjois-Amerikassa. Sieltä yhtye jatkaa Eurooppaan, eli paljon on jälleen keikkabussilla kilometrejä nieltävänä.

Marraskuussa yhtye teki visiitin myös Hämeenlinnan kodikkaalle Suistoklubille. Bändi sai vahvistusta Vanhalan Insomnium-toverilta Jani Liimataiselta, jota ei kuitenkaan ole listattu yhtyeen vakituiseen kokoonpanoon, eli ilmeisesti mies on mukana sessiopohjalta. Vanhala kutsui Soundin haastattelussa nykykokoonpanoa “Omnium Gatherumin historian parhaaksi”, ja kyllähän ryhmä toimi lavalla tiukasti yhteen.

Kun Insomnium on musiikissaan ja levyillään sysivakava bändi, Omnium Gatherum tarjoaa Vanhalalle mahdollisuuden myös irrotteluun. Origin-uutuuslevy aloitetaan yllättävillä Miami Vice -henkisillä kasariäänimaisemilla, ja lavallakin bändi pitää visusti pilkkeen silmäkulmassa. Laulaja Jukka Pelkonen kannustaa ihmisiä tämän tästä riehumaan ja pitämään hauskaa, ja muusikot rientävät välillä toisensa luokse virnistelemään, kiskomaan parrasta tai pukkaamaan peräpäällä. Omnium Gatherumin keikat soitetaan hymyssä suin.

Yhtye pitää kuitenkin huumorin ja musiikkinsa synkeän peruskuvaston välillä tarkan rajan, jonka yli ei astuta. Omnium Gatherum ei ole huumoriorkesteri, vaan yhtä tyylitietoinen ja asiansa osaava bändi kuin mikä tahansa komeisiin kitaraliideihin luottava äärimetalliyhtye. Vanhala on vieläpä harvinaisen pätevä säveltäjä lajissaan: melodeathin muotokieli on pysynyt 1990-luvulta asti melko muuttumattomana, mutta Omnium Gatherum tekee sen puitteissa edelleen raikasta, inspiroitunutta ja melankoliahermoa sopivasti kutittelevaa musiikkia.

Suistoklubilla ei tunnelmallisista äänimaisemista tosin liiemmin nautittu, sillä klubin äänentoistolliset mahdollisuudet eivät taivu kovin hienosyiseen ilotulitukseen. Pienellä klubilla mennään pienen klubin puitteissa, eli eipä siinä mitään ihmeellistä ole.

Hikeä säästämättä esiintyneestä Omnium Gatherumista näkee, että bändillä on kova hinku jälleen tien päälle koronahiljaisuuden jälkeen. Jos on tottunut soittamaan kymmeniä keikkoja vuodessa, on varmasti surrealistinen kokemus jäädä pitkäksi aikaa kotioloihin pyörittelemään peukaloita. Toivotaan siis, ettei maailman tautitilanne heitä bändin kiertuesuunnitelmiin kapuloita rattaisiin: uuden albumin perustella orkesteri on erinomaisessa iskussa, ja lavalla se selvästi nauttii olostaan. Tällä reseptillä yleisökin pysyttelee katsomossa mielellään.