Tässäpä konsertti, jota odotin kuin lapsi joulua. Yhden illan aikana olisi mahdollisuus nähdä kaksi Suomen parhaimpiin kuuluvaa livebändiä. The Circus ei tietysti paikkana ollut se kaikkein houkuttelevin, mutta ymmärrettävästi Stam1nan ja Lapkon ”PMMP”-kiertue vaatisi myös hiukan yleisökapasiteettia. En siis olettanut saavani seurata keikkaa yksin.
Stam1nan olin ehtinyt todistaa uuden Nocebo-levynkin tiimoilta jo useampaan otteeseen, joten sen näkeminen ei ollut tapahtuman täky. Itselleni illan henkinen pääesiintyjä oli Lapko, jota en ΓΟΛΕn jälkeen ollut vielä nähnyt. Bändin edellisen Helsingin keikan missaaminen harmitti nimittäin sen verran, että laitoin ihan kalenteriin merkinnän, että tälle illalle ei sitten keksitä mitään muka parempaa tekemistä.
Lapko avasi pelin vakuuttavasti. Jo ensimmäisten minuuttien aikana oli selvää, että yhtyeen esiintyminen todellakin vastaisi sille asetettuihin järjettömiin odotuksiin. Tyylikäs valoshow rytmitti musiikillista ilotulitusta ja Harjavallan voimatrio todisti jälleen kerran, että veret seisauttavaan äänivalliin ei tarvita kolmea miestä enempää. Ja kun vakaa rytmiryhmä antaa laulaja-kitaristille mahdollisuuden tehdä periaatteessa mitä tahansa, oli ilo huomata, kuinka hyvin Ville Malja käytti oman tilansa. Vaikka Love Is Sick And Wrongin haasteellisempia lauluosuuksia tulkittiinkin livenä hieman uudella tavalla, kokonaisuudessaan Maljan esiintyminen uhkui tervettä itsevarmuutta. Ja niistä pyöräilyshorteista saa toki olla monta mieltä – itseäni nykyisessä rock-ilmastossa kuitenkin ilahduttaa se, että joku uskaltaa vielä olla avoimesti seksistisen sijaan avoimen seksuaalinen.
Lapko teki parhaansa soittaakseen Stam1nan suohon, ja se olisi onnistunutkin siinä, ellei Stam1na olisi Stam1na. Oli suorastaan riemastuttavaa todeta heti keikan alettua, kuinka käsittämätön määrä virtaa yhtyeessä on. Maljan pyöräilyshortsejakin tiukempi yhteensoitto yhdistettynä väsymättömään tukanpyöritykseen ja lavalla säntäilyyn tekee Stam1nasta ilta toisensa jälkeen bändin, jonka keikalla ei yksinkertaisesti voi olla viihtymättä. Hyrden huumori välispiikeissä menee toki ajoittain viuhuen ohi, mutta tällä kertaa niissäkin osuttiin maaliin. Vessanpönttöön pudonnutta korvamontoria hetken voivoteltuaan mies lohduttautui nimittäin sillä, että tämän illan tuotoillahan voi ostaa vaikka kymmenen uutta.
Jos en alunperin ollut ajatellut, että Lapkoa ja Stam1naa ylipäätään voisi yhdistää mikään muu kuin eksoottinen kotipaikkakunta, Circuksen show osoitti kuinka hyvin kaksi erilaista yhtyettä voi parhaimmillaan toimia samalla keikalla. Ehkä siksikin, että Stam1na oli kenties ainoa yhtye, joka olisi Lapkon jälkeen edes kehdannut kavuta lavalle.
Loppuun vielä mielenkiintoinen anekdootti ja siihen liittyvä visainen kysymys. Kävin muinoin Pekka Olkkosen kanssa samalla kuntosalilla – kumpi lopetti ja kumpi jatkoi harrastustaan? Ensimmäinen oikein vastannut tarjoaa minulle kaljan.
Teksti: Ville Sorvali