2PAC: Until The End Of Time

Arvio julkaistu Soundissa 04/2001.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Neljä vuotta traagisen murhansa jälkeen Tupac Amaru Shakur on jälleen noussut debatin kohteeksi. Death Row'n julkaisema Until The End Of Time -tupla ei ole päällimmäinen syy 2Pacin ajankohtaisuuteen.

Arvio

2PAC
Until The End Of Time
Death Row

Neljä vuotta traagisen murhansa jälkeen Tupac Amaru Shakur on jälleen noussut debatin kohteeksi. Death Row'n julkaisema Until The End Of Time -tupla ei ole päällimmäinen syy 2Pacin ajankohtaisuuteen. Tupacin perinnön objektiivinen tarkastelu ei vallinneesta ilmapiiristä ja tapahtumien epäselvyydestä johtuen ole vuosiin ollut mahdollista – Paciin on suhtauduttu joko kuolemanvakavasti tai hänet on nähty halveksitun show-miehen roolissa. Musiikki saa aniharvoin ansaitsemansa mahdollisuuden.
Until on ensimmäinen Death Row'n kokoamista kahden levyn kokonaisuuksista. Sen sisältämät äänitykset ovat peräisin 2Pacin hyvin dokumentoidulta Makaveli-kaudelta (Makaveli eli Machiavelli viittaa seitsemän päivän teoriaan, jonka mukaan Pac, palasi kuolleista seitsemän päivää murhansa jälkeen Machiavellin ruhtinaan tavoin), jonka aikaisista äänityksistä osa esiintyi jo samaisen pseudonyymin Don Killuminati: The 7 Day Theory -albumilla. Makaveli-albumilla kiistelty Death Row puristi onnistuneesti lehdistöstä ja faneista mitä villeimpiä teorioita Pacin olinpaikasta ja tilasta, vain kuukausia kiistellyn murhan jälkeen.
Suurin osa otoista esiintyy ensimmäistä kertaa virallisessa kontekstissa. 2Pacin tuotantoa hyvin tuntevat ovat tosin tutustuneet materiaaliin jo vuosia sitten bootlegatussa muodossa, jossa musiikki on eläväisen rosoista ja viimeistelemätöntä. Valitettavasti Until ei ole historiallisesti arvokas albumi. Musiikki todistaa, että Pac työsti vanhaa puhkikulunutta teemaa viimeisinä päivinään lukuisissa sessioissa, joten epäilyt henkistymisestä ja korkealentoisista tulevaisuudensuunnitelmista lienevät turhia. Toisaalta Tupac ei ollut alunperinkään tyytyväinen osaansa Death Row'n riveissä. Hän allekirjoitti sopimuksen vasta Suge Knightin tarjouduttua maksamaan tähtitieteelliset takuut Pacin istuessa raiskaustuomiota.
Toisekseen Until-materiaali on käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen uuvuttavassa jälkituotantovaiheessa. Newyorkilaisen studion alakerrassa tapahtunutta ampumavälikohtausta seuranneet tuskan- ja vihantäytteiset vuodet eivät heijastu sensuroidun ja silvotun musiikin läpi puhtaimmillaan. Alkuperäisten runkojen sijaan kappaleet on koottu uudelleen fragmenteista uusien biittien päälle, jotka vastaavat nykymarkkinoiden kysyntää alkuperäistuotantoa paremmin. Pohjaton viha johti 2Pacin dissaamaan kaikkia LL Cool J:stä Nasiin. Levyllä kontrolloimattomasta raivosta, machoilusta ja rikkirevitystä ihmisestä on jäljellä vain aavistus. Death Row'n lähetymistapa on kaikkea muuta kuin rehellinen ja dokumentoiva. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa