AL GREEN: Lay It Down

Arvio julkaistu Soundissa 6-7/2008.
Kirjoittanut: PAULI KALLIO.

Al Green palasi 70-luvun alun huippukuntoon Blue Noten kautta, mutta vanhan tuottajansa Willie Mitchellin ja Hi Recordsin soittajien kera. Kolmannella Blue Note -levyllä soulpastoria tukee Dap-Tone Recordsin haluttu studiojoukkue vahvistettuna The Rootsin Ahmir ”?uestlove” Thompsonilla, joka kuuluu myös tuottajaryhmään.

Arvio

AL GREEN
Lay It Down
Blue Note

Al Green palasi 70-luvun alun huippukuntoon Blue Noten kautta, mutta vanhan tuottajansa Willie Mitchellin ja Hi Recordsin soittajien kera. Kolmannella Blue Note -levyllä soulpastoria tukee Dap-Tone Recordsin haluttu studiojoukkue vahvistettuna The Rootsin Ahmir ”?uestlove” Thompsonilla, joka kuuluu myös tuottajaryhmään. Laulajavieraat John Legend, Corinne Bailey Rae ja Anthony Hamilton jättäytyvät suosiolla statisteiksi.

Remmissä on uusi sukupolvi, mutta soundi on sitä samaa vaivihkaisen vetävää Memphisin meininkiä.  Aivan kuin tulokkaat olisivat halunneet näyttää, että irtoaa tämä meiltäkin. Miksi mennäkään korjailemaan sellaista, mikä toimii sellaisenaan kuin unelma? Fine Young Cannibalsin David Steele ja Arthur Cox onnistuivat mukavasti päivittäessään Greenin soundia 15 vuotta sitten, mutta eivät päässeet aivan klassikkojen tasolle.

Taustat ovat siis mallillaan, eikä ole moittimista materiaalissakaan. Taiten rakennetut balladit (Lay It Down, Take Your Time ) ja eläimellisen notkeat groovailut (You’ve Got The Love I Need, I’m Wild About You) vuorottelevat. Mieleen ei tule yhtään 60-luvulla uransa aloittanutta soultähteä, joka olisi kovemmassa vireessä kuin Al Green. Ei muuten tule nuorempiakaan.

Lisää luettavaa