Kahdeksan vuotta! On tosiaan kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun AncarA julkaisi edellisen studiolevynsä Chasing Shadows. Siihen aikaan bändi vielä kulki kasarihevin viitoittamia polkuja ja musiikissa raikui rock. Nyt asiat ovat täysin toisella tolalla, mutta arvatenkin olisi oudompaa, jos bändi melkein vuosikymmen myöhemmin jatkaisi saman viivan piirtämistä.
Vuosien mittaan AncarAsta on alettu puhua vaihtoehtorockyhtyeenä, mutta tuoreella levyllään bändi kurkistelee pikemminkin ambientin suuntaan. Yleensäkin elektronisen musiikin henki leijuu vahvasti kappaleiden ilmanalassa. Bändin miehistö on kokenut viime vuosina useita muutoksia, mikä osaltaan varmasti vaikuttaa siihen, että kokonaisuutena uutuuslevy on hieman haparoiva – aivan kuin bändi ei itsekään olisi ollut aivan varma siitä, minkälaisen levyn halusi tehdä. Sävellykset ovat taiten rakennettuja, tarttuvia ja hittipotentiaaliakin löytyy. Monin paikoin bändi ei ole kuitenkaan saanut viritetyksi biisejään ääriasentoonsa. Tämä kuuluu varman päälle pelaamisena.
AncarA seisoo nyt uuden alun edessä ja Garden Of Chains raottaa ovia moniin eri suuntiin. Enää bändin pitää valita niistä oma tiensä ja pysyä sillä.