Skotlantilainen Kenny Anderson on tehnyt persoonallista ja poikkeuksellisen tuotteliasta uraa King Creosotena. Folk-artistina aloittaneen Andersonin lauluntekijyys ilmenee I Desillä kuitenkin jonain aivan muuna kuin lähes viidenkymmenen albumin takaisella debyytillään. Andersonin musiikissa on tänään samaa rajattomuutta kuin porilaisen Circlenkin kanssa yhteistyötä tehneen Richard Dawsonin töissä.
Syntetisoijavetoisella I Desillä koneet luovat vahvaa beatiä, ambientia maalailua ja isojakin orkestraalisia kaaria. It’s Sin That’s Got Its Hold Upon Usin, Burial Bleakin ja Dustin osin kuolemanvakavan pohdiskelun rinnalla Susie Mullen on yht’äkkiä kuin eri maailmasta tuleva rynkytys. Idesin niukka toteutus vie tunnelmaa lähemmäksi Andersonin juuria.
Paikoin progeakin hipovan hymnisesti rakkautta vannova Please Come Back I Will Listen, I Will Behave, I Will Toe The Line ja etenkin sanaton Drone In B# ovat tuplapituisen I Desin mammutit. Varsinkin jälkimmäisen yli puolituntinen Swans-henkinen matka päättymättömästä surinasta ja huminasta kävelytempoisen rytmin löytymisen kautta säröiseen kitaraan ja liki industriaaliseen paukkeeseen on kärsivällisyyttä vaativa mutta samalla oudosti palkitseva elämys.
