Tuomo Mannosen soolosingle Haanpään hukkuminen johti hienoudessaankin vähän harhaan: sai ajattelemaan, että soolohomma olisi vain oheistuote Lasten Hautausmaan kulttuurihistorialliselle melankolialle, jota toki kannatan aina molemmat peukut pystyssä. Mutta ei kai tällaista irtiottoa kannattaisi tehdä, jos mielessä olisi vain sitä samaa. Niin ei Mannonen teekään, vaan sukeltaa esimerkiksi viattoman kuusari-iskelmän tai (Kikka-debyyttisinglellä) kevyen diskopopin maisemiin. Tietenkin nykypäiväisen retroindie-filtterin läpi suodatettuna.
Sydänsipsi on nimestään alkaen vähän hankalakin tapaus. Mielestäni levyä ei oikein saisi otsikoida näin. Allergia söpöilevää naivismia kohtaan on toki vain oma ongelmani. Nimikappaleessa kyseessä on hellittelynimi rakkaalle. Moni voi varmaan kokea sen herttaiseksikin.
Mannonen sukeltaa esimerkiksi viattoman kuusari-iskelmän tai kevyen diskopopin maisemiin. Tietenkin nykypäiväisen retroindie-filtterin läpi suodatettuna.
Hyvää levyllä on paljon. Duettobiisi Kalifornia vetää härskisti viuluviihteeksi ja onnistuu juuri siksi. Muuntajakaappi on juuri niin erinomainen pop-iskelmä kuin nimi ei anna ymmärtää. Mainittu Kikka on tekstiltään loistava ajankuva 90-luvun taitteesta, kun aatteen ja tyylin avarammat alat yrittivät saapua syrjäkylille. ”Kajaanissa ei kuunneltu Kikkaa edes 90-luvulla / Ne sanoi lähde täältä helvettiin tolla etelän junalla”, Mannonen laulaa. 90-luvun rovaniemeläinen ymmärtää.
Sydänsipsistä jää vaikutelma, että Mannonen on tehnyt juuri mitä haluaa, siinä mielessä tyypillisen bändijätkän soololevyn, mutta itsensä näköisen. Lasten Hautausmaalta tämä kuulostaa vain vähän ja Kivesveto Go-Golta vielä vähemmän. Mannosen paljastuminen tällaiseksi hempeilijäksi voi tulla yllätyksenä, mutta ehkei sen pitäisi. Hänen aiemmat tekemisensäkin ovat osoittaneet skaalan laajaksi ja katseen avaraksi.
Nykyään Suomessa tehdään paljon uusvanhaa indiemusaa, jossa aikakausivaikutteet on hiottu millintarkoiksi. Mannonen sohii vähän enemmän, ja se on ehkä virkistävää. Sydänsipsi on epätasainen levy, mutta kohdittain oikein virkistävä. Sillä voi olla yllättävää turnauskestävyyttä.