Arvio: Ei enää black metalin rajoitteiden kahlitsema – Mutta onko Ihsahn jo liiankin pop?

Ihsahn
Ámr
Candlelight

Ihsahn loi Emperorin pääasiallisena laulunkirjoittajana alle kymmenessä vuodessa neljän levyn katalogin, joka monelle artistille riittäisi koko eliniän saavutukseksi. Emperorin hajottua vuonna 2001 mies ei halunnut enää olla black metalin rajoitteiden kahlitsema, vaan vapauttaa itsensä kokeilemaan erilaisia musiikillisia ideoita Van Halen -riffeistä progemetalliin.

Kokeileminen ja uusiutuminen on pysynyt soolouran ytimenä ja jokaisella levyllä mukaan on tullut uusia elementtejä kahdeksankielisistä kitaroista saksofoneihin. Ámrilla soppaan sekoitetaan syntikoita ja pop-koukkuja. Tällä kertaa puhtaasti laulettuihin osuuksiin on haettu entistä enemmän tarttumapintaa. Kierrätetyt laulumelodiat ja simppelit pop-elementit kuitenkin lähinnä vain rokottavat muutoin sävellyksellisesti monitahoisten ja taitavasti sovitettujen biisien tehoa. Myöskään levyn Malmsteen-soolot ilman Malmsteenin virtuositeettia eivät pelaa Ihsahnin vahvuuksilla.

On Ámrilla kuitenkin hetkensä. Avausraita Lend Me The Eyes Of Millennia yhdistelee vaikuttavasti black metalia ja Wumpscut-syntikoita ja In Rites Of Passage on kiehtova sekoitus klassista rockia ja industrial metalia.