Arvio: Joonas Hauveli tekee hyvän mielen musiikkia, jota voi kuunnella kesällä riippukeinussa mojitoa siemaillen

Joonas Hauveli -nimellä musiikkia julkaiseva Joonas Kytömaa on vaihtanut reggaerytmit ja bändimeiningit sooloiluun. Koira ja kitara -levyn blues-ja gospel-höysteinen juurifolk nojaa vahvasti perinteeseen. Aloitusboogie Sataa tai säteilee vie mukanaan ja pian jalat tamppaavat tahdissa. Siskoni Suomi soi pehmeänä oodina isänmaalle. Kappaleen lopun vislauksista tulee vahvat Morricone-fibat. Moni-ilmeinen ja intiimi laulu toimii tärkeänä instrumenttina kitaran ohessa ja siitä aistii ajoittain jotakin hupaisan loirimaista.
Luontosuhteen tärkeys kuuluu jo kappaleiden nimistä, kuten Tuntureiden Prinsessa ja Jänkälle. ”Olla voit mestari ainoastaan jos kilpailet vaan itses kaa”, väitetään biisissä Maraton. Tarinoissa elävät sovussa niin skutat kuin kaupunkien kaljakuppilatkin, joten samaistumispintaa riittää. Toisinaan levyllä soitellaan kuin rippikoulun leirinuotiolla ja kappaleet soljuvat vailla johtotähteä.
Hauvelin positiivinen kulkuriluonne vetää kuitenkin puoleensa. Albumin heikommatkin hetket sulautuvat lopulta kokonaisuuteen. Aivan oivallista hyvän mielen musiikkia, jota voi kuunnella kesällä riippukeinussa mojitoa siemaillen.