Ei-binäärisenä, mustana, HIV-positiivisena taiteilijana Mykki Blanco tiedostaa, että hänen musiikkinsa on aina kiinni sosiaalisissa kategorioissa. Niinpä hän antaa taustojensa kuulua. Stay Close To Music on sekä oman moninaisuuden julkituontia että siihen kohdistuvilla oletuksilla leikittelyä: rienaamista ja vastalauseita, mutta myös paljautta, haavoittuvuutta ja myötätuntoa.
Blanco ottaa ja jakaa tilaa taitavasti. Hän käyttää vierailijakaartiaan (Anohni, Michael Stipe, Jónsi, Diana Gordon) niin taustakuoronaan kuin peilinäänkin, ja tuntuu olevan sitä tyytyväisempi mitä useampia rajoja vuoropuhelut rikkovat. Samaan kaleidoskooppimaiseen viittaussuhdemyllyyn solahtavat myös musiikkityylit. Makeilevat R&B-taustat liudentuvat tarvittaessa pehmeäksi houseksi, kuulaaksi indie-popiksi tai karnevalisoiduksi chillwaveksi, eivätkä julkeimmatkaan sanatulvat ole koskaan kaukana sydämeenkäyvistä melodia-avaruuksista.
Nopeasti tyhjenevien provokaatioiden sijasta Stay Close To Music pelaa tuntemuksilla ja niiden välisillä kontrasteilla. Juuri lokeroimattoman tunneilmaisun summana levy myös voittaa puolelleen. Kumpusipa musiikki turhautumisesta, kivusta tai rakkaudesta, se raivaa reittiä ymmärryksestä hyväksyntään, hyväksynnästä ylpeyteen ja ylpeydestä vapauteen.
