Debyyttialbumi HIV-diagnoosin varjosta – Mykki Blancon aitous vakuuttaa

Arvio julkaistu Soundissa 9/2016.
Kirjoittanut: Mirko Siikaluoma.

Arvio

Mykki Blanco
Mykki
K7

Kesällä 2015 Mykki Blanco oli jo päättämässä uransa. HIV-positiivisuuttaan peitellyt Blanco päätti kuitenkin tulla julki HIV-statuksensa kanssa ja sai taakseen faniensa ymmärryksen ja tuen. Ura jatkui ja nyt Blancon kauan valmisteltu debyyttikokopitkä Mykki näkee päivänvalon.

Avauskappale I’m In The Moodista lähtien useassa kappaleessa ovat kuultavissa trendikkäät trap-vaikutteet. Tästä huolimatta Mykki ei kuitenkaan kompastu kuulostamaan vain aikansa tuotteelta. Levyn biitit ammentavat monista suunnista, kuten My Nenen M.I.A.:n mieleen tuova marssibiitti osoittaa. Rap-kliseitä Mykkiltä on turha odottaa.

Jo ensikuuntelulta kokonaisuudesta selkeänä helmenä nousee High School Never Ends, jonka unenomainen tunnelma saa intensiivisen albumin hengittämään. Samalla se esittelee Mykki Blancon vahvimman puolen – hänet herkimmillään ja haavoittuvimmillaan.

Debyyttialbumiksi Mykki on eheä kokonaisuus muutamaa helppoa ratkaisua lukuun ottamatta. Blancon flow on päällekäyvä ja persoonallinen. Häneen usein liitettyä queer rap -termiä itse vieroksuva Mykki Blanco räppää muodista, huumeista, rakkaudesta ja sugar daddyista ihailtavalla aitoudella.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa