Neko Case on loistava laulaja-lauluntekijä, jonka kuuluisi olla tunnetumpi. Hän killui laajemman läpimurron kynnyksellä aika pitkään jossain vaiheessa 2000-luvun ensimmäistä kymmenystä. Viimeinen rusahdus suosiossa on kuitenkin jäänyt haaveeksi.
Jos kulttiartisteja rakastavilta tietäjiltä kysytään, syykin on selvä: Neko Case on liian hyvä massoille. Väliinputoajastakin voisi joku puhua.
The New Pornographers -yhtyeen jäsenenä Case linkittyi aikansa indiemaailmaan, omilla soololevyillään hän on myllännyt onnistuneesti americanaksi ristityllä megahehtaaritontilla. Hänen mustanpuhuva kantrahtavuutensa on countrymusiikkia indiepoppareille, ei suurelle country-yleisölle.
Konkarisarjaan siirtynyt Case tietää taatusti mitä edustaa. Jylhästi soiva Neon Grey Midnight Green on omaan ääneensä ja visioonsa uskovan artistin luomus, jossa kirjallista ja arkista taiten yhdistävät lyriikat linkittyvät moni-ilmeiseen musiikkiin.
Milloin sähköisesti, milloin orkestraalisesti soiva maisema on amerikkalainen, mutta se on sävytetty hieman oudoissa väreissä hehkuvaksi ja myyttiseksi. Termi ”amerikkalainen gotiikka” istuu hänen musiikkiinsa varsin hyvin. Sekä akustisten että sähköisten juurevuuksien ympärillä leijuu melodraaman ja synkkien rakkauslaulujen henki.
