Arvio: Pamela Anderson lukemassa iltasatuja ja muita hallusinaatioita – Shamen vauhti ei hiivu kolmannella levylläkään

Arvio julkaistu Soundissa 2/2023.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Shame
Food For Worms
Dead Oceans

Lontoolaisbändi Shamen raivoisan energinen ja ajoittain jopa holtiton debyytti Songs Of Praise (2018) oli julkaisuvuotensa valopilkkuja. Drunk Tank Pinkillä (2021) yhtyeen itsevarma ja röyhkeä ote pysyi tiukkana, eikä löysäämisen merkkejä tapaa Food For Wormsiltakaan.

Shamen kaksikitarainen ja punkin alkuvoimasta ammentava rock soi yhä kiitettävän intensiivisenä, aggressiivisena ja paikoin lähes kaoottisena. Kitaramyrskyjä riittää kautta levyn ja laulusolisti Charlie Steen vakuuttaa auktoriteetillaan. Muutamia biisejä tukeva kimppalaulanta muistuttaa The Clashistä, mutta aikalaisista Shamen ilmaisu tuo väistämättä mieleen vuotta myöhemmin oman väkevän ensialbuminsa julkaisseen dublinilaisviisikko Fontaines D.C.:n.

Shamen pitelemättömyys kuuluu osaltaan bändin tavassa paisuttaa laulujaan täysiin mittoihin ja myös niiden tempoja kiihdyttämällä. Different Personin moni-ilmeisyys tarjoaa detaljeja useammankin biisin tarpeisiin. Food For Wormsin syntyä Shame tulee kuin ohimennen ajoittaneeksi wah wah -kitaroinnilla käynnistyvällä Six Packillä, kun Steen tunnustaa lockdownin aiheuttaman mökkihöperyyden johtaneen jopa hallusinaatioihin. ”Now you’ve got Pamela Anderson reading you a bedtime story”.

Lisää luettavaa