Sormipikkauksen nuoriin mestareihin lukeutuva indiefolkkari Julie Byrne teki läpimurtonsa kuusi vuotta sitten albumilla Not Even Happiness. Jousien, harpun ja ambienttisten syntikoiden soundeilla syvätarkennetun musiikin tuotti Eric Littman, joka kuoli vain 31-vuotiaana kesken The Greater Wings -albumin työstön. Kiinteän yhteistyön ja -elämän päättyminen keskeytti Byrnen toimet suruajaksi. Lyriikoiden sävy muuttui murheellisemmaksi, mutta ne toimivat jo yleispätevämpänä tunne-elämyksenä ja suru kanavoituu laveampiin teemoihin.
Tuottajaksi löytyi amerikkalaisen ja islantilaisen uuden folkin, elokuvamusiikin ja electronican taituri Alex Somers, joka tekee todella taitavaa työtä pitäessään Littmanin tyylilajia herkkäotteisesti yllä. Samalla hän kuitenkin kultivoi omia näkemyksiään Byrnen täyteläisen lauluäänen johdatuksella, tummasta hartaudesta itsevarmoihin, suorastaan yleviin ja selkeisiin tunnetiloihin. Somersin synteettisempi soundtrack ei ole mitään futupoppia vaan viulupartion souteluun sopeutuvaa. Byrnen isältään omaksuma omaperäinen pikkaustapa vaihtuu välillä hienosti akustisen kitaran soittamiseen jousella. Kaiken kaikkiaan Byrnen meditaatiot eivät käperry suruun ja tuskaan, vaan ne vapauttavat positiivisia viboja.