Hitto kun säikähdin! Onneksi turhaan. Mahtavasti pörräävistä sähkökitaravalleista itselleen identiteetin rakentanut Teksti-TV 666 on laittanut uuden levyn avausraidaksi kaikkein lähimpänä peruspunkrockriffittelyä jynkyttävän kappaleensa. Kapteeni on iskevä ralli, mutta tätä sortimenttia en ole osannut Tekstareilta kaivata. Heillä on kiinnostavampi oma sarkansa krautrockin toisteisen hypnoosin ja nykyaikaisen raivoenergian fuusioijina.
Onneksi viiden vuoden julkaisutauon jälkeen ilmestyvä ja korskeasti nimetty Vapauden tasavalta myllää etupäässä juuri siellä, missä yhtyeen metodi toimii tehokkaimmin. Absurdille tasolle hinattu kitaroiden ja myös kitaristien määrä paljastaa konseptuaalisen nerokkuutensa, kun meno on riittävän minimalistista. Jos laitetaan paljon kitaraa, sanottavaa per soittoniekka ei saa olla liikaa. Näinhän äänimassojen ja hitaasti muuntuvien mökävallien kanssa operoivat koulukunnat psykedeliasta shoegazingiin ovat opettaneet.
Uuden albumin eräänlaisena fokuspisteenä kupruileva TJ kiteyttää seitsemään minuuttiin sen, miksi tämä ”tuhansien kitaroiden yhtye” on sähkökitarataiteen ytimessä. Rytmikkäistä nakutuksista ja naukaisuista pauhaavaksi särömereksi kasvava teos on äärimmäisen fyysistä musiikkia, joka on täynnä puhdistavaa voimaa. Ilmainen pizza tarjoaa levyn toisen täydellisen kraut-katharsiksen, jossa maailmanluokan jumirokkaus kohtaa omintakeisen hetken laulun. Häpeämättömän pateettinen melodia ei häiritse transsia, vaan tuo särisevään nautintoon uuden ulottuvuuden.
Sydämellisen heittäytymisen, tarttuvuuden ja tylyn toiston välisessä tasapainottelussa Teksti-TV 666 on mestari.
