Huittisten Lauhan kylästä kotoisin olevan Pekka Nisun kolmas Pimeys-yhtyeen jälkeinen soololevy paljastaa jo nimellään, että nyt liikutaan poikkeuksellisen henkilökohtaisissa maisemissa. Lauhanmaa on järeä temaattinen kokonaisuus, jonka uskaltaa olettaa syntyneen lyriikat edellä.
Lauhanmaan mukaan on selvää, että suomalaisen maaseudun ja maatalouden murros maaltapakoineen ja kylien ja tilojen näivettymisineen on jatkunut tuhoisana senkin jälkeen kun Mikko Alatalo lauloi aiheesta vuosien 1978–82 albumitrilogiallaan Lauluja siirtomaa-Suomesta.
Karhealla viululla surumarssin sävyä tavoittava Jotain täs on pakko tehdä kiteyttää paljon tylyyn avaukseensa. ”Peruskoulusta traktoriin hänet isännäksi kastettiin”. Nuoren miehen kohtalo oli ennalta määrätty, vaikka siitä ei jokaiselle riittänyt, eikä se kaikille sopinut. Huuliharppuineen Bob Dylanin A Hard Rain’s A-Gonna Falliin vaivatta kytkeytyvä Kova sade on levyn ilmastoisku.
Muutaman hieman iloisemman nuoruusmuiston ja rakkauttakin sivuavan laulun jälkeen sävykkäänä suomalaisena rocklevynä soiva Lauhanmaa törmää lopulta monen maatilan eteen tulevaan ongelmaan. Jatkajan löytäminen on osa henkiinjäämistaistelua. Tilanpidon kuolinkouristuksilta ei välttämättä pelasta edes 200-vuotinen historia.
