Laura Marling tuo lähes kosketusetäisyydelle herkkyyden ja tästä maailmasta jo ties minne kadonneen hitaan kerronnan. Patterns in Repeat on jopa viiltävä levy, ja täysin sietämätön kiireeseen ja nopeaan rytmitykseen tottuneelle kuulijalle.
Kuulijaa lähellä oleva laulu saa pohtimaan, toimisivatko kappaleet jopa pelkillä lauluraidoilla. Sanoitukset ovat ajatuksia vanhemmuudesta, rakkaudesta ja asioiden muuttumisesta. Niiden ääreen naulautuu.
Albumin instrumentaatiosovitukset soivat lähes kotikutoisen oloisina, vaikka tarkkakorvainen kuulee, että elementtejä on välillä paljonkin. Toteutus pysyy hyvin lempeänä ja jokseenkin satumaisena. Tässä maailmanhetkessä tuntuu, että tällainen intiimiys ihmisyyden äärellä on parasta lääkettä välillä niin lamauttavaa menoa kohtaan. Albumi muodostaa oman universumin, johon jää mieluusti pidemmäksikin ajaksi kellumaan.
Levyn loppupuolella kuultava nimiraita on kirjoissani jopa vallankumouksellinen katsaus ihmisyyden ytimeen. Se ilmentää myös, miten upeasti pieteetillä sovitetut jouset ja epätavanomainen kappalerakenne voivat luoda tunteen jostain hieman elämää suuremmasta.
Laura Marlingilla on taito ilmentää jokin suuri ja monisävyinen asia hyvin vähäisin elementein. Hän on vaikeidenkin asioiden äärellä tarkka ja hyvin selkeäsanainen. Tämä on yksi vuoden levyistä!
