Tanssijalka vispaa kärsimättömästi jo ensimmäisten tahtien aikana. Ne Galaktiset -orkesterin debyytillä etelän rytmit ujuttautuvat pohjoiseen järvimaisemaan.
Letkeästi etenevät biisit on sovitettu värikylläisesti, mutta soittimilla on silti elintilaa. Suomi-iskelmän ja cumbian aineksista kasattu Laituri viimeistellään psykekitaroin. Saharan dyynejä palvoo vanhasta perulaisesta cumbialaulusta tuunattu Söpöläinen. Laulusta vaistoaa hyvälaatuisen naisenergian – biisejä tulkitaan pilke silmäkulmassa. Rappioromanttisissa tarinoissa tiet johtavat nuhjuisiin kaljabaareihin. Vaikka ihmissuhteita koetetaan vaalia, peittoaa brenkku lopulta rakkauden janon. Sanoitukset murtavat tehokkaasti alkoholismin tabuja. Arka paikka kertoo ystävästä, joka kylvee pelkoa ja vaikeuksia ympärilleen: ”Ei hänen kanssaan juoda / eikä edes maljaa nosteta / koska tiedetään mihin se johtaa”. Tunnelmaa korostetaan dramaattisin äänenpainoin ja viidakon rytmein. Hammond-virtuoosi Sami ”Kanttori” Niemisen soitto vie myrskyn keskelle.
Levy on samaan aikaan valoisa ja pehmeän surumielinen. Panostamalla aitouteen ja rehellisyyteen syntyy musiikissakin vaikuttavaa jälkeä.