Arviossa Abban huippuodotettu Voyage-paluulevy: lunastaako popjätti valtavat odotukset?

Asko Alanen kuunteli Abban uutuuden ja havaitsi, että Ruotsin ihmenelikon tatsi on yhä tallella.

Abba
Voyage
Polar

Neljänkymmenen vuoden paussi on ladannut Abban comebackiin monenlaisia odotuksia ja vaatimuksiakin. Näin ollen on hyvin huojentavaa huomata heti kärkeen, ettei laulu- ja soitinyhtye itse tunnu asettaneen rimaa varmoja valmiuksiaan ja aidointa musiikin tuntumaansa korkeammalle.

Andersson & Ulvaeus -sävelmät ovat huolella ja hienovaraisesti pop-helmiksi hiotut. Agnethan ja Fridan lauluäänet ovat hienossa kuosissa, ja tuttu harmonia vallitsee soinnukkaassa duetoinnissa ja melodioiden hienosäädöissä. Abba-soundissa vallitsee vakaa tasapaino sähköisten ja synteettisten soitinnusten kesken, ja isompikin orkesteri saa välillä eskaloitua varsin vaivattomasti bändiytimen ympärille. Bennyn pianosta irtoavat edelleen maukkaat perkussiiviset iskut ja vetävästi rullaavat kuljetukset.

Muinaiset diskotahdit ja venyttelevän hartaat hiturit kuulostavat maagisella tavalla freeseiltä, puhumattakaan satunnaisemmasta folkkis-tanssahtelusta When You Danced with Me. Folk-pilli raikaa myös lempeässä Bumblebee-balladissa. Pienistä iloista kertova Little Things paljastuu lapsekasta joulumieltä tihkuvaksi sesonkiralliksi, jonka sävelmä polveilee näppärästi polveillen ja helisee tiukujen ja lapsikuoron soinnein.

Lemmenlauluissa korostuu Abba-nelikon vuosien takaisten parisuhdeongelmien marinoima vakavuus. Erityisesti I Can Be That Woman on vakuuttavan proosallinen tilitys pettymisestä kumppaniin ja omaan itseenkin. Aika kankeasti rokkaava yhteiskailotus No Doubt About It jää albumin hennoimmaksi siivuksi, joka hautautuu sinfonisen juhlavan Ode to Freedomin hienostuneesti vellovan sävelkulun ja luovuuden vapaudenjulistuksen alle.