BASEMENT JAXX: Remedy

Arvio julkaistu Soundissa 06/1999.
Kirjoittanut: Alex Nieminen.
The Face -lehti kutsuu Basement Jaxxien esikoisalbumia vaatimattomasti "vuoden levyksi" ja Felix Buxtonin ja Simon Ratcliffen muodostamaa tanssiduoa yksiselitteisesti "miehiksi, jotka toivat partyfiiliksen takaisin Britanniaan".

Arvio

BASEMENT JAXX
Remedy
XL

The Face -lehti kutsuu Basement Jaxxien esikoisalbumia vaatimattomasti "vuoden levyksi" ja Felix Buxtonin ja Simon Ratcliffen muodostamaa tanssiduoa yksiselitteisesti "miehiksi, jotka toivat partyfiiliksen takaisin Britanniaan". Aikaisemmin sama lehti on onnistunut lyömään samantyyppisellä hypetyksellä lähes yksinään läpi Soul II Soulin, Massive Attackin, Björkin ja nipun muita nopeammin unohdettuja suuruuksia.

Minuun tuollaiset jutut eivät yleensä paljon vaikuta – ainakaan positiivisesti. Musiikki puhuu aina puolestaan. Basement Jaxxin kohdalla kovempaa kuin sanat. Jumiuduttuani levyyn lähes hypnoottisesti olen valmis antautumaan ja myöntämään, että kaikki mitä olette kuulleet (ja enemmän) Basement Jaxxeista on totta. Remedy on Vuoden Levy. Basement Jaxxit ovat tuoneet iloisuuden takaisin tanssimusiikkiin ja bailufiiliksen Britannian lisäksi koko maailmaan. Praise the Lord!

Remedy on tauoton tanssi-ilotulitus. Jokainen levyn 11 biisistä on omalla tavallaan huippukohta. Muutama raita on kuitenkin pakko nostaa aivan erityisesti esiin: akustisen kitaran ja vocoder-laulun leimaama Rendez-vu ja trooppinen Kid Creole-meets-Masters at Work -drinkki Bingo Bango ovat pakollisia bailuraitoja. Red Alert oli syystä Top 10 -hitti Englannissa, Same Old Show on uskomaton sekoitus Lil Louisin French Kissiä, 80-luvun uusromanttista mahtipontisuutta ja Grace Jonesia. Levyn loppupuolen hidastempoisemmat raidat Stop 4 Love ja Being With You ovat hienoja lopetusbiisejä hittiputken päätteeksi.

Basement Jaxx -kaksikko on aikaisemmin julkaissut Atlantic Jaxx -levymerkillään lähinnä omia one-off -projekteja sekä muita musiikkimakuunsa istuneita juttuja. Kaikkia näitä on leimannut selvä "epäenglantilaisuus". Basement Jaxx jatkaa yhtyeenä samalla linjalla. Brittijuuret ovat jossakin syvällä (paitsi Jump And Shoutissa, jonka brixtonilaisuudesta ei ole epäselvyyttä), soundi on yleismaailmallinen. Tämän pitäisi osaltaan helpottaa levyn avautuvuutta myös suurelle yleisölle.

Basement Jaxx presidentiksi! 

Lisää luettavaa