BETH ORTON: Kidsticks

BETH ORTON
Kidsticks
Anti-

Englannista Kalifornian aurinkoon muuttanut Beth Orton palaa seitsemännellä albumillaan lähemmäksi juuriaan eli William Orbitin kanssa toteutetun ja vain Japanissa rajoitettuna painoksena julkaistun Superpinkymandy-albumin (1993) elektronisuutta. Virallisena debyyttinään pidetystä Trailer Parkista (1996) lähtien Orton on näyttäytynyt vahvana lauluntekijänä, jolle sinänsä harvinainen akustisesti kitaroidun folkin ja koneiden fuusiointi on ollut poikkeuksellisen luontevaa. Ilmaisulliset painotukset ovat matkan varrella vain hieman vaihdelleet.

Fuck Buttons -duon Andrew Hungin kanssa luodulla Kidsticksillä Beth Orton häivyttää lauluistaan kaiken folkisuuden. Niiden sijaan biisit tarjoavat looppeja, koneistettua groovea ja viittauksia ambientin suuntaan. Vaikka tuotantotapa tuntuu vaikuttaneen myös sävellystyöhön niin Moonin ja Waven kaltaiset laulut toimisivat perinteisemminkin toteutettuina. 1973 on tässä seurassa yllättävän mutkaton pophitti.

Kidsticks päättää albumin minuutin mittaisena lapsellisena sormiharjoituksena, jota edeltävä Flesh And Blood paljastaa levystä kuitenkin hieman enemmän. Juuri lihaa ja verta Beth Ortonin lähes neljän vuoden hiljaisuuden päättävältä laulukokoelmalta olisi toivonut enemmän.