BUDDABOYS: Lost Peoples Area

Lost Peoples Arealla esittäytyvä Buddaboys on ruotsalaistrio, jonka tutuin jäsen on jonkun aikaa levytysrintamalla vaiennut Eva Dahlgren. Basisti-laulaja Dahlgrenin lisäksi bändissä "irrottelevat" kitaristi-laulaja Mija Folkesson ja rumpali-laulajasisarensa Greta. Naiset tapasivat toisensa 90-luvun puolivälissä Eva Dahlgrenin ja Esa-Pekka Salosen johtaman Ruotsin radion sinfoniaorkesterin levytyssessioissa Mija ja Greta Folkesson osallistuessa esityksen kuoroon. Periaatepäätös yhteisen bändin perustamisesta konkretisoitui kuitenkin vasta useita vuosia ja Folkessonien tapauksessa jokunen lapsi myöhemmin.

Raskaudentilan innoittamana Buddaboysiksi ristitty trio julistaa itsensä The Saints Of Joyksi ja hauskanpidosta Lost Peoples Area albumilla mitä ilmeisimmin onkin kyse. Eva Dahlgrenille Buddaboys suo mahdollisuuden olla hetken aikaa sivussa kaikkein kirkkaimmasta huomion valokeilasta ja lepuuttaa aivoja narikassa.

Lost Peoples Area on mitään anteeksipyytämätön ja parhaimmillaankin kuin puolivillaisista lauluista koostuva poplevy. Budda Is A Girlin pehmeässä melodisuudessa on aavistus Abbaa, Skin To Skin voisi olla peräisin Banglesin comebackiltä ja The End on sukua Beatlesin Don't Let Me Downille. Naiivin poppinen Do Me on lyriikaltaan vahva kannanotto suvaitsevaisuuden puolesta. Rakkaus on hyväksyttävä olipa värisi tai uskontosi mikä tahansa tai piditpä kummasta sukupuolesta tahansa.

Lost Peoples Area on poplevy, joka on selvästi pienempi kuin jo alunperin vaatimattomien osiensa summa. Ja Eva Dahlgrenin ystäville Buddaboysilla ei ole kerrassaan mitään annettavaa.