Ruotsalainen The Caesars on oivaltanut musiikissaan yhden rock’n’rollin perusviisauden: lapsellisuudessa on voimaa. Suosiollisesti keskiraskaaseen sarjaan kavunnut orkesteri on tehnyt jo useamman albumillisen autotallipoppia, jossa toistuvat samat perushyveet. Keisareiden lauluissa on vastustamatonta teinipaatosta ja melodista iskevyyttä, joka lähes infantiililla tavalla jää takaraivoon pauhaamaan. Moni bändi on mellastanut 1960-lukulaisen kitaramusiikin ja samaa jatkumoa edustaneen punkin jäämistöllä, mutta The Caesars on oikeasti oppinut jotakin klassikoita kupatessaan.
Strawberry Weed -albumilla yhtye on tosin luopunut yhdestä vakiohyveestään: aikaisemmin napakoita juuri ja juuri puolen tunnin pintaan kellottaneita levyjä tehnyt orkesteri on vanuttanut uutuutensa tupla-cd:n mittaan. Ihmeen kaupalla ratkaisu tuntuu toimivalta. Tuottajana häärinyt The Soundtrack Of Our Lives -guru Ebbot Lundberg on piiskannut Caesars-soittajista intohimoa ja palavasieluista tulkintaa, joka kantaa kepeästi garagepoprallista toiseen.
Sovituksissakin yhtye on kaivanut esiin riittävää vaihtelua. Napakan farfisa-säksätyksen vastapainona kuullaan hauskasti häröileviä efektejä ja psykedeelisesti mankeloituja välisoittoja. Dubbailevien kaikujen ja kauniisti särähtelevien melodiakulkujen pulputus on virkistävä vaihtoehto ryppyotsaiselle pakkorokkaukselle.