CHAINSMOKER: Guarana Planet

Haudan lepoon meni lopulta Sweetheartkin, mutta vainajan pari kylkiluuta, Janne Westerholm (laulu, syntikat, kitara, rytmikone) ja Pekka Jääskeläinen (syntikat, saksofoni, basso, rytmikone) jatkavat elämää Chainsmokerina, johon nyttemmin on liittynyt levyllä parilla raidalla vieraileva fonisti Killi Härkönen. Giant Robotin Teemu Korpipää avaruussyntikoineen ja Soul Captain Bandin Kari Hulkkonen bassoineen kyläilevat myös.
Useammasta yrityksestä huolimatta Guarana Planet ei allekirjoittaneelle putoa. Jokin tökkii koko ajan, vaikka välillä kovasti uruilta kuulostavat syntetisaattorit ja rujo fonismi viehättävätkin. Onko se Westerlundin liian ilmeisesti rankkuutta tavoitteleva laulu, josta paistavat liikaa läpi Iggy ja Jim Morrison? Vai onko se suicidemaisten sävelmien kapeus ja rytmien raskas junnaavuus? Vai koko virityksen 80-lukuisuus, joka minusta kuulostaa vanhanaikaiselta? Ehkä kyse on sittenkin siitä, ettei minulla ole käyttöä tällaiselle yhden emootion urbaanille ahdistukselle, joka viittaa enemmän synteettiseen amfetamiiniin kuin orgaaniseen guaranaan.
Livenä Chainsmoker saattaa toimia, mutta kotona tämä viritys ei tunnu jännittävältä eikä tarpeelliselta.